Päivitetty 23.5.2020, lähde Hankiworks Oy

Kevytyrittäjänä toimiminen on yksi tapa tehdä töitä ja myydä työsuoritteita työmarkkinoilla. Kevytyrittäjä termiin liitetään sanat yrittäjä, joka merkitsee omatoimisuutta ja itsenäistä toiminnan järjestämistä sekä etuliite ”kevyt”, joka tarkoittaa ketterää toiminnan järjestämistä. Käytännössä ketteryys tarkoittaa nopeutta ja vaivattomuutta myydä työtä ilman omaa yritystä tai tarjota palveluksia ilman työsuhdetta. Ketteryyden mahdollistaa kolmannen osapuolen toiminta, joka on yleensä kevytyrittäjille laskutuspalveluja tarjoava yritys.

Kevytyrittäjä avaa laskutuspalveluiden tarjoajan palveluun oman tunnuksen, täyttää vaadittavat tiedot ja merkitsee tekemänsä työsuoritteet laskutuspalveluita tarjoavan yrityksen järjestelmään. Näiden tietojen perusteella, laskutuspalveluita tarjoava yritys maksaa palkan kevytyrittäjälle, ja kevytyrittäjän työllistänyt osapuoli maksaa kevytyrittäjästä aiheutuneet kustannukset laskutuspalveluita tarjoavalle yrityksille.

Prosessi on lyhykäisyydessään seuraava, mikäli päättää ryhtyä kevytyrittäjäksi:

• Rekisteröityminen laskutuspalveluita tarjoavan yrityksen asiakkaaksi
• Sopimuksen tekeminen kevytyrittäjää työllistävän osapuolen kanssa.
• Työsuoritteen tekeminen työllistäjälle
• Laskutuksen tekeminen työsuoritteesta laskutuspalveluyritykselle
• Palkka saapuu tilillesi

Kevytyrittäjä toimii siis yksityishenkilönä. Hän ei tarvitse välttämättä omaa yritystä (Y-tunnusta), vaikka sellaisiakin kevytyrittäjille suunnattuja palveluita on olemassa jossa kevytyrittäjän pitää perustaa omaa Y-tunnus, jotta asiakkuus voidaan toteuttaa palveluntarjoajan kanssa. Kevytyrittäjän tehtävänä on varmistaa sopimusta tehtäessä palvelutarjoajan kanssa, vaaditaanko Y-tunnus vai ei. Tällä on myös juridisessa mielessä merkitystä, sillä henkilöyrityksillä (toiminimi, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö) joilla on Y-tunnus, he vastaavat yrityksen varoista ja veloista henkilökohtaisesti. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että mikäli Y-tunnuksen omistava henkilö ajautuu konkurssiin, hän vastaa veloista henkilökohtaisella omaisuudella.

Ilman Y-tunnusta toimiva kevytyrittäjä ei ole laissa virallisesti määritelty ammattinimike tai termi. Kevytyrittäjiä työllistävät yritykset ostavat kevytyrittäjiltä palveluita sen vuoksi, ettei työsuhteen perustaminen ole siinä tilanteessa järkevä tapa toimia työtä tarjoavalle yritykselle. Työllistävälle yrityksille on olemassa riski, että pitkissä sopimuksissa kevytyrittäjien työpanos voidaan tulkita työsuhteeksi, jolloin työllistävän osapuolen on varmistuttava siitä ettei näin tule tapahtumaan. Sen voi välttää tekemällä lyhyitä keikkatöitä eri toimeksiantajille.

Kevytyrittäjät vastaavat itse ottamistaan eläketurvavakuutuksista. He voivat päättää itsenäisesti eläketurvavakuutuksen suuruuden. Eläketurvavakuutus on pakollinen, mikäli työtuloraja (7645,25€) ylittyy verotettavana kalenterivuonna. Kevytyrittäjän kannattaa myös hankkia muita vakuutuksia, vaikka usein laskutuspalveluita tarjoavat yritykset tarjoavat pakollisia minimivakuutuksia osana laskutuspalkkiota. Lähes kaikki työnteko on aina vakuutettua. Tästä ovat yleensä poikkeuksena ainoastaan tietyt hoiva- ja turvapalvelut. Tapaturmavakuutus voi olla automaattisesti voimassa, mutta tämä seikka kannattaa tarkastaa ennen kevytyrittäjäksi ryhtymistä. Myös vastuuvakuutuksen voimassaolo on selvittää ennen kuin aloittaa toiminnan.

Toimeksiantosopimus

Jotta tehtävästä työstä voidaan maksaa palkka, on laadittava toimeksiantosopimus kevytyrittäjän ja häntä työllistävän osapuolen välillä. Sopimus kuvaa vastuut, velvoitteet, aika, suorituspaikka ja laskutuksessa toimivat kustannusperusteet jotta kevytyrittäjälle voidaan maksaa palkka. Toimeksiantosopimus voi olla esimerkiksi kirjallinen dokumentti, joka toteaa työtehtävät ja sen ettei kyse ole työsuhteesta.

Toimeksiantosopimuksessa on hyvä olla ainakin seuraavat asiakohdat sovittuna, jotta vältytään väärinkäsityksiltä:

1. Miksi sopimus on tehty? Tämä kertoo sopimuksen olemassa olon perusteet ja siihen liittyvät tavoitteet, joita työllistävä osapuoli haluaa ratkaista hankkimalla kevytyrittäjältä työpanoksen.
2. Sopimuksen sisältö kuvaa sen, millaisia töitä tehdään. Myös ne asiat kannattaa rajata pois, jotka eivät kuulu sopimukseen. Tällä on vastuiden osalta suuri merkitys, sillä sellaisista asioista kevytyrittäjä ei voi vastata mistä ei ole sovittu tai hänellä ei ole edellytyksiä. Kevytyrittäjän tehtävänä on viestiä mitä hän osaa tai voi tehdä, työllistävän osapuolen tehtävänä on ymmärtää se, millaisia työsuoritteita hän teettää kevytyrittäjälle. Laskutusperusteet voivat olla vaikkapa tehdyt työtunnit tai selvästi mitattavissa olevat työsuoritteet. Laskutuksen perusteet on oltava sopimuksessa, sillä riskinä on ettei kevyrittäjä voi laskuttaa häntä työllistävää yritystä vaikka työtä olisikin tehty. Laskutusperusteena on oltava mukana myös yksikköhinta ja siitä on käytävä selväksi, onko mukana arvonlisävero. Myös arvonlisäverokanta on mainittava sopimuksessa.
3. Korvattavat asiat ja työsuoritteiden tekemiseen liittyvät asiat on mainittava sopimuksessa, jossa käy ilmi mitkä asiat korvataan ja millaisia työkaluja/-välineitä kevyrittäjää työllistävä osapuoli tarjoaa kevytyrittäjille. Mikäli kevytyrittäjä käyttää itse omia työkaluja, laskutettava yksikkötyöhinta voi olla korkeampi joissain tapauksissa. Myös matkakuluista on sovittava toimeksiantosopimuksen laatimisen yhteydessä.
4. Kevyrittäjän on sopimuksessa varmistettava, että hän toimii itsenäisenä osapuolena.
5. Jos kevytyrittäjän työpanoksena syntyy aineettomia oikeuksia, myös tämä on kirjattava sopimuksessa. Mutta sopimuksessa on syytä huomioida myös työllistävän osapuolen oikeudet hankittuun työpanokseen. Esimerkiksi ohjelmistoalalla ohjelmistojen tuottaminen on asia, josta on hyvä sopia etukäteen toimeksiantoon ryhdyttäessä.
6. Sopimus on hyvä tehdä kirjallisena ja kirjata siihen määräaikainen voimassaolo, jolloin työsuoritteet toteutetaan.

Kuka on kevytyrittäjä?

Kevytyrittäjäksi voi ryhtyä niin pankin, kuin myös pelkästään laskutuspalvelua tarjoavan ja siihen erikoistuneen yrityksen kautta. Joku tarjoaa mahdollisuutta pysyä ”vain laskuttajana”, jolloin käytännössä on laskutuspalveluyrityksen työntekijä ja Y-tunnuksena laskutuspalvelun Y-tunnus. Vaihtoehtoisesti voi päästä hieman lähemmäksi todellista yrittäjyyttä hankkimalla ikioman Y-tunnuksen. Vaihtoehtoja on paljon. Yhteistä kaikille kevytyrittäjille lienee, että he haluavat keskittyä tekemään sitä, minkä parhaiten taitavat, oli se sitten meikkaaminen, ohjelmointi, tai tiskijukkailu. Joskus kevytyrittaäjyys toimii välivaiheena ennen oman yrityksen perustamista, mutta se voi olla myös pysyvä yrittäjyyden muoto erityisesti palveluita tarjoaville yrittäjille. Onhan meillä kevytyrittäjillä nykyisin jo ikioma yhdistyskin, Uusi työ ry, jonka visiona on tehdä kevytyrittäjyydestä pysyvä ja todellinen osa suomalaisten työelämää. He arvioivat kevytyrittäjien määrän Suomessa kohoavan vuoden 2019 aikana jo reilusti yli 150 000 henkilön määrän. Mielenkiintoista tilastotietoa kevytyrittäjyydestä löytyy täältä.

Kevytyrittäjyys on jo tunnustettu myös ns. täysyrittäjien keskuudessa. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät ry on toivottanut kevytyrittäjät tervetulleeksi jäsenikseen jo vuodesta 2018 lähtien. Heidän sivuiltaan löytyy myös hyvä artikkeli kevytyrittäjyydestä.

Kevytyrittäjät ovat usein hyvin kiireisiä ihmisiä. Jos haluat esimerkiksi päivätyösi ohella ohjata vaikkapa taideterapiaa tai tehdä remonttikeikkoja viikonloppuisin, on laskuttaminen kevytyrittäjänä järkevää, eikä silloin tarvitse murehtia edes siitä, minkä statuksen verottaja sinulle määrittelee. Laskutus on helppoa ja palkka tulee maksetuksi laillisesti ja automaattisesti.

Lähde: Ninjou Oy 23.5 2020

 

 

 

 

 

 

---

Esimerkkisopimus

Tämä sopimuspohja on käytössä esimerkiksi Ninjou -laskutuspalvelussa.

Kevyt toimeksianto

Voit ladata sopimuksen itsellesi ja käyttää sitä toimeksiantosopimusten tekemisessä.