Event kategori: business

Liiketoimintasuunnitelma BUS002A1

Kuvalähde

Mikä on liiketoimintasuunnitelma?

Liiketoimintasuunnitelmalla (LTS) tarkoitetaan kirjallista suunnitelmaa liiketoiminnasta. Se on kattava, yksityiskohtainen ja ajallisesti rajattu esitys, jossa ovat mukana pidemmän ajanjakson päämäärät ja määrälliset tavoitteet tulosbudjettien sekä rahoitus- ja kassavirtalaskelmien muodossa. Suunnitelmassa käydään läpi tuotteen  ominaisuudet, asiakasryhmät, markkinoiden kilpailutilanne, yrittäjän tai yrittäjien koulutus ja osaaminen sekä miten yritys aikoo markkinoida. LTS kuvaa, miten liikeideaa lähdetään toteuttamaan käytännössä: yrityksen toimintaympäristö, toimintatavat ja tavoitteet.

Liiketoimintasuunnitelmassa arvioidaan myös laskelmien avulla kannattavuus sekä rahamäärä, joka tarvitaan yritystoiminnan aloittamiseen (investointitarve). Hyvässä suunnitelmassa tuodaan esille myös riskitekijät, jotka voivat vaikeuttaa yrityksen menestymistä. Liiketoimintasuunnitelma on paitsi suunnitteluväline yrittäjälle itselleen, myös neuvottelutyökalu, kun keskustellaan mahdollisten rahoittajien, liikekumppanien, vuokranantajan tai vaikka tavarantoimittajien kanssa.

 

Hyvä liiketoimintasuunnitelma avaa lukijalle, mitä yritys myy, miten ja kenelle. Laskelmilla osoitetaan, miten yritys saadaan kannattamaan.Tommi Virkama, Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia (VASEK)

Liiketoimintasuunnitelman avulla aloittava yrittäjä voi todistaa, että yritys menestyy, kun esimerkiksi tilinpäätöstiedot vielä puuttuvat. Hyvin laadittu  liiketoimintasuunnitelma antaa käsityksen yrityksen kannattavuudesta ja tulevaisuuden näkymistä. Liiketoimintasuunnitelmaa tarvitaan myös, kun haetaan starttirahaa TE-toimistosta, yritystukia ELY-keskuksesta tai lainarahoitusta.

 

Asiakohdat: Liiketoimintasuunnitelman rakenne-esimerkki

Liikeidean kuvaus
Liikeidea kertoo, mitä yritys tekee ja kenelle se myy tuotteitaan, ja miten yritys toteuttaa nämä asiat. Mikä on liikeideasi uutuusarvo (mitä uutta siinä on), ja miksi asiakkaat olisivat kiinnostuneita sinun tuotteestasi.

Esitä tässä myös SWOT-analyysi

Osaamisen kuvaus
Yrittäjän ja työntekijöiden osaamisten täytyy tukea liiketoimintaa. Listaa koulutustaustat, työkokemukset sekä vahvuudet ja heikkoudet.
Tuotteen kuvaus
Kuvaa tuotetta kriittisesti asiakkaan näkökulmasta. Selosta tuotteen
ominaisuudet kilpailijoihin verrattuna: hinnoittelu, edut, hyödyt ja heikkoudet.
Asiakkaat ja asiakkaiden tarpeet
Kuvaile, ketkä ovat asiakkaitasi, paljonko heitä on, missä he ovat, millä perusteella he tekevät ostopäätöksen, ja mitä asioita asiakkaat arvostavat tuotteessasi.

Mikä on asiakkaan ongelma tai tarve, johon pystyt tuomaan  ratkaisun?

Toimiala sekä kilpailutilanne
Kerro toimialasta ja kilpailutilanteesta. Tuotko alalle innovatiivisuutta (jotakin uutta) ja miten voit erottua kilpailijoistasi? Voitko perustaa esimerkiksi luomukampaamon perinteisen kampaamon sijaan?

Analysoi tärkeimpien kilpailijoittesi vahvuudet ja heikkoudet ja vertaa niihin omaa liikeideaasi.

Markkinoiden laajuus ja kehitys
Kuvaa tuotteesi markkinoiden asiakasmäärät, kilpailutilanne ja kehitysnäkymät. Kerro, mille markkinoille olet tähtäämässä: tietylle paikkakunnalle, kotimaan markkinoille, Eurooppaan vai globaaleille
markkinoille? Voiko liiketoimintasi laajentua muualle myöhemmin? Miten se voisi tapahtua?

Selosta, mitä esteitä markkinoille pääsylle voi olla: säädökset, rajoitteet, tullit sekä muut.

Markkinointi ja mainonta
Kirjaa, miten tiedotat ja millä markkinointitoimenpiteillä tavoitat ja vakuutat asiakkaasi oman tuotteesi asiakashyödyistä. Miten kohdennat mainonnan tiettyihin asiakasryhmiin? Huomioi myös, miten asiakkaasi löytävät sinut esimerkiksi verkossa. Mieti, mitä muun muassa yrityksesi ilme ja nimi kertovat asiakkaalle, ja mistä yrityksesi brändi alkaa muodostua.

Miten ne erottuvat kilpailijoista?

Riskit
Yritystoimintaan liittyy monenlaisia riskejä. Analysoi liiketoiminnan riskitekijät lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Miten saat avainhenkilön sitoutumaan yritykseesi ja mitä tapahtuu, jos hän päättää lähteä? Voidaanko liikeideasi ominaisuuksia kopioida? Entä kuinka herkkä liikeideasi on talouselämän vaihteluille? Riskejä ei voi täysin poistaa, mutta tehokkaan suunnittelun avulla niitä voi pienentää.
Aineettomat oikeudet
Suunnittele tärkeiden ideoiden suojausta immateriaalilainsäädännön mukaisesti. Näin voit vähentää kopioinnin riskiä. Tarvitsetko ehkä patentin tekniselle keksinnölle (voimassa 20 vuotta), hyödyllisyysmallisuojan (eli neljän vuoden ”pikkupatentin”), tavaramerkkisuojan (tavaran tai palvelun tunnuksen, joka rekisteröidään tietylle alueelle, esimerkkinä Applen tavaramerkki), tai tavaran ulkonäköä suojaavan mallisuojan?  Vain tekijänoikeussuojaa ei tarvitse hakea erikseen. Salassapitosopimukset ovat yksi keino estää asiakkaita tai yhteistyökumppaneita kertomasta
suojaamattomasta liikeideasta muille.

Asiakohdat: Laskelmat

Rahoituslaskelma
Rahoituslaskelmalla kartoitetaan rahan tarpeet ja rahan lähteet aloitusvaiheessa. Rahan tarpeissa luetellaan ne investoinnit, jotka täytyy tehdä, jotta liiketoiminta käynnistyy. Muun muassa alkuvarasto, tuotantoon tarvittavat koneet, rekisteröintimaksut ja takuuvuokrat sekä käyttöpääoma esimerkiksi kolmen kuukauden ajanjaksolle merkitään rahan tarpeiden kohdalle. Käyttöpääomassa arvioidaan niitä kiinteitä kuluja (palkat, vuokrat, vakuutukset, kirjanpito ynnä muut), jotka täytyy maksaa, vaikkei liiketoiminta vielä synnytä riittävää myyntiä kulujen kattamiseksi. Lisäksi rahoituslaskelmassa kartoitetaan rahan lähteet investointeja vastaavalle summalle; rahan lähteiden täytyy kattaa rahoitustarpeet.

Rahan lähteet voivat muodostua omasta sijoitettavasta pääomasta ja apporttiomaisuudesta, lainasta, yritystuesta ja ulkopuolisista oman pääoman sijoituksista. Muista, että starttiraha ei kuulu yrityksen varsinaisiin rahan lähteisiin, sillä se on tarkoitettu yrittäjän henkilökohtaiseen elämiseen!

Kuvalähde: Uusyrityskeskus

Kannattavuuslaskelma
Kannattavuuslaskelmalla arvioidaan, missä kohtaa valitulla hintatasolla ja katerakenteella syntyy nollatulos (kriittinen piste) myyntimäärään nähden. Sen avulla voidaan analysoida, onko myyntitavoite realistinen. Myyntitavoite voidaan vielä pilkkoa liikevaihdon kuukausi-, viikko tai tuntimyyntitavoitteeksi. Vaihtoehtoisesti voidaan analysoida, kannattaisiko katetta ja myyntihintaa muuttaa, jos myyntimäärä vaikuttaa epärealistiselta. Näin voidaan tehdä yksinkertaista herkkyysanalyysiä eli kuinka paljon hinnan muutos vaikuttaa tulosennusteessa.

 

Kuvalähde: Uusyrityskeskus

* 18–52-vuotiaiden ja yli 62-vuotiaiden yrittäjien YEL-vakuutusmaksu on 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden 25,60 prosenttia YEL-työtulosta. Uusi yrittäjä saa 22 prosenttia alennusta YEL-vakuutusmaksusta ensimmäisten 48 kuukauden ajan. Vakuutusmaksu on siten 18–52-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla alkavilla yrittäjillä 18,798 prosenttia ja 53–62-vuotiailla alkavilla yrittäjillä 19,968 prosenttia YEL-työtulosta (v. 2017). ** yrittäjän työttömyysturva, vuosityötulon minimi

Myyntilaskelma
Myyntilaskelmassa voidaan jakaa kannattavuuslaskelman osoittama minimilaskutustavoite eri asiakasryhmien kesken. Tämä helpottaa asiakkuuksien tärkeyden arvioimista; huomioidaan mahdolliset alennukset sekä myytävien tuotteiden muuttuvat kulut.

Kuvalähde: Uusyrityskeskus

Liikevaihdon tarve kannattavuuslaskelman mukaan olisi 3 860 e/kk ja vuositasolla 46 321 e (12 kk). Koska yrittäjän on syytä huolehtia myös jaksamisestaan, niin laskelmassa tulisi huomioida myös riittävä lepo. Tämän vuoksi laskelmassa huomioidaan yksi lomakuukausi, jolta ei tule laskutettavaa. Kannattavuuslaskelman vuoden liikevaihtotarve 46 321 e jaetaankin siis 11 kk:lla eli 46 321/11=4 211 e/kk. Kuukaudessa tulisi laskuttaa vähintään 4 211 e + alv, jotta siivousalan yrittäjä saisi lomakuukauden rahat säästetyksi. Myyntilaskelmaesimerkissä liikevaihto/kk olisi suunnilleen tuo määrä eli 4 214 e/kk.

Ostojen osuus

Ostot ovat ns. muuttuvia kuluja. Mitä enemmän siivotaan, sitä enemmän kuluu pesuaineita ja tarvikkeita. Niiden määrä on sidoksissa tehtävään työhön ja siten myös laskutettavaan määrään. Kannattavuuslaskelmassa ostojen osuus olisi 425 e kuukaudessa ja vuositasolla 5 100 e. 425 e on 11,0 % liikevaihdosta eli 100 x 425/3 860 (kuukauden liikevaihtotarpeesta) = 11,0 %. Myyntilaskelmaesimerkissä ostojen osuus (469) olisi 11,1 % kokonaismyynnistä 4 214 e, alv 0 % (eli siis vastaavasta liikevaihdosta) 100 x 469/4 214 e = 11,1 %. Toisin sanoen prosentit ovat suunnilleen samaa luokkaa (noin 11 %).

Kate

Myyntikatetarve kannattavuuslaskelman mukaan olisi 12 kk x 3 435 e eli 41 221 e/vuosi. Koska lomakuukausi pitää huomioida, verrataan katetarvetta myyntilaskelmaesimerkin kuukauden katteeseen (3 745 e) ja tehdään 11 kuukauden mukainen laskelma 11 kk x 3 745 e = 41 195 e (myyntikatetarve vuodessa). Luku 41 195 e/vuosi on suurinpiirtein tavoiteltava 41 221 e/vuosi (myyntikatetarve kannattavuuslaskelmassa). Myyntilaskelmaesimerkissä ostojen prosentuaalinen osuus (11,1 %) on
hieman kannattavuuslaskelman ostojen osuutta (11 %) suurempi, mikä selittää eron. Mutta suuruusluokka on suunnilleen sama.

Laskutettavat tunnit

Myyntilaskelmassa siivoojayrittäjä on pohdiskellut, kuinka monesta tunnista hänen pitäisi päästä laskuttamaan jotta tavoiteltava liikevaihto/kk syntyisi. Siivoojan on huomioitava myös matkoihin kuluva aika, josta ei laskutusta synny. Tilanteesta riippuen hän voi veloittaa asiakkaalta matkakuluja, kunhan on ne tarjouksessaan  ilmoittanut. Tietyillä aloilla ja pitkillä matkoilla myös ajoajan veloittaminen voi olla mahdollista, mutta veloitus on tällöin normaalia tuntitaksaa alhaisempi ja siitä neuvotellaan asiakkaan kanssa erikseen. Myyntilaskelmaesimerkin laskutettavat tunnit/kk = 127 h. Viikossa laskutettavaa tulisi syntyä 127 h/4 = 31,75 h eli pyöreästi 32h/viikko. Päivälaskutustarve 32 h/5 työpäivää = 6,4 h eli pyöreästi 6,5 h/päivä. Asiakashankintaan ja papereiden pyörittämiseen on varattava myös aikaa, mutta niistä ei voi laskuttaa suoraan ketään asiakasta. Tunnit lisäävät työpäivän oikeaa pituutta. Tuntilaskutushinnan on oltava riittävän suuri, jotta laskelman mukainen katetarve saadaan kasaan.Tämä on huomioitu myyntilaskelmaesimerkin myyntihinnoissa/h.

Laskelmat: rahoitus, kannattavuus ja myynti
content

 

Liiketoimintaosaaminen: Liiketoimintasuunnitelma

Kuvalähde

Mikä on liiketoimintasuunnitelma?

Liiketoimintasuunnitelmalla (LTS) tarkoitetaan kirjallista suunnitelmaa liiketoiminnasta. Se on kattava, yksityiskohtainen ja ajallisesti rajattu esitys, jossa ovat mukana pidemmän ajanjakson päämäärät ja määrälliset tavoitteet tulosbudjettien sekä rahoitus- ja kassavirtalaskelmien muodossa. Suunnitelmassa käydään läpi tuotteen  ominaisuudet, asiakasryhmät, markkinoiden kilpailutilanne, yrittäjän tai yrittäjien koulutus ja osaaminen sekä miten yritys aikoo markkinoida. LTS kuvaa, miten liikeideaa lähdetään toteuttamaan käytännössä: yrityksen toimintaympäristö, toimintatavat ja tavoitteet.

Liiketoimintasuunnitelmassa arvioidaan myös laskelmien avulla kannattavuus sekä rahamäärä, joka tarvitaan yritystoiminnan aloittamiseen (investointitarve). Hyvässä suunnitelmassa tuodaan esille myös riskitekijät, jotka voivat vaikeuttaa yrityksen menestymistä. Liiketoimintasuunnitelma on paitsi suunnitteluväline yrittäjälle itselleen, myös neuvottelutyökalu, kun keskustellaan mahdollisten rahoittajien, liikekumppanien, vuokranantajan tai vaikka tavarantoimittajien kanssa.

 

Hyvä liiketoimintasuunnitelma avaa lukijalle, mitä yritys myy, miten ja kenelle. Laskelmilla osoitetaan, miten yritys saadaan kannattamaan.Tommi Virkama, Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia (VASEK)

Liiketoimintasuunnitelman avulla aloittava yrittäjä voi todistaa, että yritys menestyy, kun esimerkiksi tilinpäätöstiedot vielä puuttuvat. Hyvin laadittu  liiketoimintasuunnitelma antaa käsityksen yrityksen kannattavuudesta ja tulevaisuuden näkymistä. Liiketoimintasuunnitelmaa tarvitaan myös, kun haetaan starttirahaa TE-toimistosta, yritystukia ELY-keskuksesta tai lainarahoitusta.

 

Asiakohdat: Liiketoimintasuunnitelman rakenne-esimerkki

Liikeidean kuvaus
Liikeidea kertoo, mitä yritys tekee ja kenelle se myy tuotteitaan, ja miten yritys toteuttaa nämä asiat. Mikä on liikeideasi uutuusarvo (mitä uutta siinä on), ja miksi asiakkaat olisivat kiinnostuneita sinun tuotteestasi.

Esitä tässä myös SWOT-analyysi

Osaamisen kuvaus
Yrittäjän ja työntekijöiden osaamisten täytyy tukea liiketoimintaa. Listaa koulutustaustat, työkokemukset sekä vahvuudet ja heikkoudet.
Tuotteen kuvaus
Kuvaa tuotetta kriittisesti asiakkaan näkökulmasta. Selosta tuotteen
ominaisuudet kilpailijoihin verrattuna: hinnoittelu, edut, hyödyt ja heikkoudet.
Asiakkaat ja asiakkaiden tarpeet
Kuvaile, ketkä ovat asiakkaitasi, paljonko heitä on, missä he ovat, millä perusteella he tekevät ostopäätöksen, ja mitä asioita asiakkaat arvostavat tuotteessasi.

Mikä on asiakkaan ongelma tai tarve, johon pystyt tuomaan  ratkaisun?

Toimiala sekä kilpailutilanne
Kerro toimialasta ja kilpailutilanteesta. Tuotko alalle innovatiivisuutta (jotakin uutta) ja miten voit erottua kilpailijoistasi? Voitko perustaa esimerkiksi luomukampaamon perinteisen kampaamon sijaan?

Analysoi tärkeimpien kilpailijoittesi vahvuudet ja heikkoudet ja vertaa niihin omaa liikeideaasi.

Markkinoiden laajuus ja kehitys
Kuvaa tuotteesi markkinoiden asiakasmäärät, kilpailutilanne ja kehitysnäkymät. Kerro, mille markkinoille olet tähtäämässä: tietylle paikkakunnalle, kotimaan markkinoille, Eurooppaan vai globaaleille
markkinoille? Voiko liiketoimintasi laajentua muualle myöhemmin? Miten se voisi tapahtua?

Selosta, mitä esteitä markkinoille pääsylle voi olla: säädökset, rajoitteet, tullit sekä muut.

Markkinointi ja mainonta
Kirjaa, miten tiedotat ja millä markkinointitoimenpiteillä tavoitat ja vakuutat asiakkaasi oman tuotteesi asiakashyödyistä. Miten kohdennat mainonnan tiettyihin asiakasryhmiin? Huomioi myös, miten asiakkaasi löytävät sinut esimerkiksi verkossa. Mieti, mitä muun muassa yrityksesi ilme ja nimi kertovat asiakkaalle, ja mistä yrityksesi brändi alkaa muodostua.

Miten ne erottuvat kilpailijoista?

Riskit
Yritystoimintaan liittyy monenlaisia riskejä. Analysoi liiketoiminnan riskitekijät lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Miten saat avainhenkilön sitoutumaan yritykseesi ja mitä tapahtuu, jos hän päättää lähteä? Voidaanko liikeideasi ominaisuuksia kopioida? Entä kuinka herkkä liikeideasi on talouselämän vaihteluille? Riskejä ei voi täysin poistaa, mutta tehokkaan suunnittelun avulla niitä voi pienentää.
Aineettomat oikeudet
Suunnittele tärkeiden ideoiden suojausta immateriaalilainsäädännön mukaisesti. Näin voit vähentää kopioinnin riskiä. Tarvitsetko ehkä patentin tekniselle keksinnölle (voimassa 20 vuotta), hyödyllisyysmallisuojan (eli neljän vuoden ”pikkupatentin”), tavaramerkkisuojan (tavaran tai palvelun tunnuksen, joka rekisteröidään tietylle alueelle, esimerkkinä Applen tavaramerkki), tai tavaran ulkonäköä suojaavan mallisuojan?  Vain tekijänoikeussuojaa ei tarvitse hakea erikseen. Salassapitosopimukset ovat yksi keino estää asiakkaita tai yhteistyökumppaneita kertomasta
suojaamattomasta liikeideasta muille.

Asiakohdat: Laskelmat

Rahoituslaskelma
Rahoituslaskelmalla kartoitetaan rahan tarpeet ja rahan lähteet aloitusvaiheessa. Rahan tarpeissa luetellaan ne investoinnit, jotka täytyy tehdä, jotta liiketoiminta käynnistyy. Muun muassa alkuvarasto, tuotantoon tarvittavat koneet, rekisteröintimaksut ja takuuvuokrat sekä käyttöpääoma esimerkiksi kolmen kuukauden ajanjaksolle merkitään rahan tarpeiden kohdalle. Käyttöpääomassa arvioidaan niitä kiinteitä kuluja (palkat, vuokrat, vakuutukset, kirjanpito ynnä muut), jotka täytyy maksaa, vaikkei liiketoiminta vielä synnytä riittävää myyntiä kulujen kattamiseksi. Lisäksi rahoituslaskelmassa kartoitetaan rahan lähteet investointeja vastaavalle summalle; rahan lähteiden täytyy kattaa rahoitustarpeet.

Rahan lähteet voivat muodostua omasta sijoitettavasta pääomasta ja apporttiomaisuudesta, lainasta, yritystuesta ja ulkopuolisista oman pääoman sijoituksista. Muista, että starttiraha ei kuulu yrityksen varsinaisiin rahan lähteisiin, sillä se on tarkoitettu yrittäjän henkilökohtaiseen elämiseen!

Kuvalähde: Uusyrityskeskus

Kannattavuuslaskelma
Kannattavuuslaskelmalla arvioidaan, missä kohtaa valitulla hintatasolla ja katerakenteella syntyy nollatulos (kriittinen piste) myyntimäärään nähden. Sen avulla voidaan analysoida, onko myyntitavoite realistinen. Myyntitavoite voidaan vielä pilkkoa liikevaihdon kuukausi-, viikko tai tuntimyyntitavoitteeksi. Vaihtoehtoisesti voidaan analysoida, kannattaisiko katetta ja myyntihintaa muuttaa, jos myyntimäärä vaikuttaa epärealistiselta. Näin voidaan tehdä yksinkertaista herkkyysanalyysiä eli kuinka paljon hinnan muutos vaikuttaa tulosennusteessa.

 

Kuvalähde: Uusyrityskeskus

* 18–52-vuotiaiden ja yli 62-vuotiaiden yrittäjien YEL-vakuutusmaksu on 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden 25,60 prosenttia YEL-työtulosta. Uusi yrittäjä saa 22 prosenttia alennusta YEL-vakuutusmaksusta ensimmäisten 48 kuukauden ajan. Vakuutusmaksu on siten 18–52-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla alkavilla yrittäjillä 18,798 prosenttia ja 53–62-vuotiailla alkavilla yrittäjillä 19,968 prosenttia YEL-työtulosta (v. 2017). ** yrittäjän työttömyysturva, vuosityötulon minimi

Myyntilaskelma
Myyntilaskelmassa voidaan jakaa kannattavuuslaskelman osoittama minimilaskutustavoite eri asiakasryhmien kesken. Tämä helpottaa asiakkuuksien tärkeyden arvioimista; huomioidaan mahdolliset alennukset sekä myytävien tuotteiden muuttuvat kulut.

Kuvalähde: Uusyrityskeskus

Liikevaihdon tarve kannattavuuslaskelman mukaan olisi 3 860 e/kk ja vuositasolla 46 321 e (12 kk). Koska yrittäjän on syytä huolehtia myös jaksamisestaan, niin laskelmassa tulisi huomioida myös riittävä lepo. Tämän vuoksi laskelmassa huomioidaan yksi lomakuukausi, jolta ei tule laskutettavaa. Kannattavuuslaskelman vuoden liikevaihtotarve 46 321 e jaetaankin siis 11 kk:lla eli 46 321/11=4 211 e/kk. Kuukaudessa tulisi laskuttaa vähintään 4 211 e + alv, jotta siivousalan yrittäjä saisi lomakuukauden rahat säästetyksi. Myyntilaskelmaesimerkissä liikevaihto/kk olisi suunnilleen tuo määrä eli 4 214 e/kk.

Ostojen osuus

Ostot ovat ns. muuttuvia kuluja. Mitä enemmän siivotaan, sitä enemmän kuluu pesuaineita ja tarvikkeita. Niiden määrä on sidoksissa tehtävään työhön ja siten myös laskutettavaan määrään. Kannattavuuslaskelmassa ostojen osuus olisi 425 e kuukaudessa ja vuositasolla 5 100 e. 425 e on 11,0 % liikevaihdosta eli 100 x 425/3 860 (kuukauden liikevaihtotarpeesta) = 11,0 %. Myyntilaskelmaesimerkissä ostojen osuus (469) olisi 11,1 % kokonaismyynnistä 4 214 e, alv 0 % (eli siis vastaavasta liikevaihdosta) 100 x 469/4 214 e = 11,1 %. Toisin sanoen prosentit ovat suunnilleen samaa luokkaa (noin 11 %).

Kate

Myyntikatetarve kannattavuuslaskelman mukaan olisi 12 kk x 3 435 e eli 41 221 e/vuosi. Koska lomakuukausi pitää huomioida, verrataan katetarvetta myyntilaskelmaesimerkin kuukauden katteeseen (3 745 e) ja tehdään 11 kuukauden mukainen laskelma 11 kk x 3 745 e = 41 195 e (myyntikatetarve vuodessa). Luku 41 195 e/vuosi on suurinpiirtein tavoiteltava 41 221 e/vuosi (myyntikatetarve kannattavuuslaskelmassa). Myyntilaskelmaesimerkissä ostojen prosentuaalinen osuus (11,1 %) on
hieman kannattavuuslaskelman ostojen osuutta (11 %) suurempi, mikä selittää eron. Mutta suuruusluokka on suunnilleen sama.

Laskutettavat tunnit

Myyntilaskelmassa siivoojayrittäjä on pohdiskellut, kuinka monesta tunnista hänen pitäisi päästä laskuttamaan jotta tavoiteltava liikevaihto/kk syntyisi. Siivoojan on huomioitava myös matkoihin kuluva aika, josta ei laskutusta synny. Tilanteesta riippuen hän voi veloittaa asiakkaalta matkakuluja, kunhan on ne tarjouksessaan  ilmoittanut. Tietyillä aloilla ja pitkillä matkoilla myös ajoajan veloittaminen voi olla mahdollista, mutta veloitus on tällöin normaalia tuntitaksaa alhaisempi ja siitä neuvotellaan asiakkaan kanssa erikseen. Myyntilaskelmaesimerkin laskutettavat tunnit/kk = 127 h. Viikossa laskutettavaa tulisi syntyä 127 h/4 = 31,75 h eli pyöreästi 32h/viikko. Päivälaskutustarve 32 h/5 työpäivää = 6,4 h eli pyöreästi 6,5 h/päivä. Asiakashankintaan ja papereiden pyörittämiseen on varattava myös aikaa, mutta niistä ei voi laskuttaa suoraan ketään asiakasta. Tunnit lisäävät työpäivän oikeaa pituutta. Tuntilaskutushinnan on oltava riittävän suuri, jotta laskelman mukainen katetarve saadaan kasaan.Tämä on huomioitu myyntilaskelmaesimerkin myyntihinnoissa/h.

 

Yritysidea BUS002A1

Kuvalähde

Mistä yritysidea?

Ennen yrittäjäksi ryhtymistä on mietittävä omaa osaamistaan ja pohdittava, miten sitä voisi hyödyntää itsenäisenä yrittäjänä. Osaaminen voi perustua yrittäjän työkokemukseen ja ammattitaitoon, koulutukseen tai vaikkapa harrastuksiin. Useimpien yritysten menestymisen taustalla on vankka osaaminen ja ammattitaito.

Yritysideaa ja toiminta-ajatusta mietittäessä on tärkeintä, että yrittäjän henkilökohtaiset valmiudet ovat niiden kanssa sopusoinnussa. Pienen yrittäjän on syytä erikoistua siihen, mihin hänellä on parhaat tiedolliset, taidolliset ja taloudelliset edellytykset. Yrittäjäksi ei kannata ryhtyä, jos osaamista ja ammattitaitoa ei ole vielä riittävästi.

Toiminta-ajatus

Toiminta-ajatus kertoo sen, miksi yritys on tarkoitus perustaa. Mikä on sen tehtävä tai miksi yritys on olemassa? Toimintaajatus on eräänlainen yrittäjän peruslinjaus sekä tiivistys itselle ja muille siitä, mitä on aikomus tehdä. Selkeä toiminta-ajatus auttaa alkavaa yrittäjää määrittelemään lyhyesti oman liiketoimintasuunnitelmansa ja kertomaan sen ulkopuolisille, esimerkiksi rahoittajalle.

Uuden yrityksen perustaminen

Yritysideoiden lähteitä voi olla monia. Aluksi puhuimme omaan osaamiseen ja ammattitaitoon perustuvasta ideasta. Se on usein tavallisin ja turvallisin tapa aloittaa yritystoiminta. Idean voi myös ostaa. Vaihtoehtoina on ostaa toimiva yritys, sen liiketoiminta tai osia siitä. Myös valmiin liikeidean ja toimintamallin hankkiminen eli franchisingyrittäjyys on toimiva tapa aloittaa yrittäjänä. Nämä eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Kaikilla tavoilla – omalla tai ostetulla idealla – voi menestyä yrittäjänä.

Hyvä yrittäjä on alansa asiantuntija, jolla on kyky tehdä tuloksellista työtä. Yrittäjän tulee sietää epävarmuutta, olla vastuuntuntoinen ja kyetä verkostoitumaan.Anu Lehtola, Tampereen Seudun Uusyrityskeskus Ensimetri

Omalla yritysidealla liikkeelle

Oma yritysidea voi perustua yrittäjäksi aikovan kokemukseen, oivallukseen tai keksintöön. Työ- tai ammattikokemuksen perusteella syntyneet yritysideat ovat tyypillisimpiä palvelualoilla. Esimerkiksi kampaaja ryhtyy parturikampaamoyrittäjäksi ja autonkuljettaja liikennealan yrittäjäksi. Myös harrastusten tai monipuolisten kontaktien kautta voi löytyä uusia yritysideoita. Yritysideaa kehitettäessä tärkeintä on miettiä erilaisia keinoja, miten erottua muista saman alan yrityksistä. Erilaistuminen voi koskea muun muassa tavaraa, palvelua, toimintatapaa tai asiakaskohderyhmän valintaa. Kysyntä, kilpailutilanne tai sen muuttuminen voivat synnyttää markkinoille uuden tarpeen. Uusien markkinatarpeiden löytäminen ja niiden tyydyttäminen edellyttävät yritysympäristön valpasta seuraamista ja puutteiden havainnointia mahdollisimman aikaisin. Yrittäjä, joka ensimmäisenä havaitsee uuden markkina-aukon, voi perustaa yritysideansa tämän aukon täyttämiseen. Parhaimmillaan yritysidean pohjalta syntyvä liikeidea tarjoaa ratkaisuja markkinoilla oleviin ongelmiin.

Täysin uusi liikeidea tai keksintö

Yritys voidaan perustaa täysin uuden liikeidean, tuotteen tai keksinnön kaupallistamiseksi. Tämä on kaikista vaikein tapa aloittaa yritystoiminta ja siihen sisältyy eniten riskejä. Rahoituksen saaminen saattaa alussa olla hyvin vaikeaa.

Olemassa oleva liikeidea

Tavallisin tapa aloittaa yritystoiminta on käyttää jo olemassa olevaa liikeideaa, mutta toteuttaa se uudella, muita kilpailukykyisemmällä tavalla tai uudella markkina-alueella. Toimintaa varten voi perustaa uuden yhtiön tai hankkia omistukseen jo toimivan yrityksen.

Toimivan yrityksen liiketoiminnan hyödyntäminen

Yritysostossa ei niinkään ole kyse yrityksen toiminnan jatkamisesta, vaan tavasta, jolla uusi yrittäjä parhaiten pystyy toteuttamaan oman suunnitelmansa haluamassaan bisneksessä. Sana ”bisnes” kuvaakin hyvin yrityskaupan luonnetta ostajan näkökulmasta, sillä ”toimiva bisnes” sisältää kaikki ne elementit, joita yrittäjyydessä tarvitaan: tuotteita, asiakkaita, valmiin aseman markkinoilla ja ennen kaikkea liikevaihtoa.

Toimivan yrityksen ostamiseen sisältyy aina riskejä, mutta se tarjoaa uudelle yrittäjälle yksinkertaisen tavan aloittaa. Yritystoiminnan voi käynnistää heti, koska asiakkaat ja liikevaihto ovat jo olemassa. Yrityksen ostajan on silti syytä muistaa, ettei markkinoita voi ostaa. Asiakassuhteet pitää yrityksen jatkajankin ansaita. Suomessa on paljon yrityksiä, joiden omistajat ovat halukkaita myymään yrityksensä. Osa yrityksistä on aktiivisesti myynnissä, mutta valtaosa jatkaa toimintaansa sopivaa ostajaa hiljaisesti hakien. Kun oma liiketoimintasuunnitelmasi on valmis, etsi aktiivisesti sopivaa ostokohdetta ja ota yhteyttä sen omistajaan, vaikka yritys ei olisi julkisesti myynnissä. Julkisesti myytävänä olevia yrityksiä löytyy esimerkiksi Suomen Yrittäjien hakupalvelusta www.yritysporssi.fi. Investoiminen tällaiseen yritykseen voi olla alkusysäys yrittäjäksi ryhtymiselle.

 

Yritysideasta liikeideaksi

Yritysidea on näkemys siitä, mitä tavaroita tai palveluja aloittava yritys aikoo tuottaa. Yritysidea täsmennetään ja muokataan vähitellen liikeideaksi. Liikeidea kertoo, mitä yritys tekee ja kenelle se myy, miten yritys toteuttaa nämä asiat, ja millä markkinoilla yritys toimii.

Liikeidea vastaa kysymyksiin: Mitä? Kenelle? Miten?

Pohdi, voivatko tuotteesi menestyä markkinoilla, ja millä markkinoilla? Mitä uutta liikeideasi tarjoaa? Muista tarkastella liikeideaasi erityisesti asiakkaan näkökulmasta. Tuotteen (tavaran tai palvelun tai näiden yhdistelmän) täytyy olla sellainen, josta asiakas on valmis maksamaan. Asiakkaiden tarpeiden selvittäminen on tärkeää sen  vuoksi, että saadaan selville, mitä ominaisuuksia he arvostavat. Onko tuotteesi tai palvelusi esimerkiksi tehokkaampi, edullisempi, laadukkaampi, hauskempi tai helpompi kuin kilpailijoiden? Parhaan käsityksen saat, kun toteutat esimerkiksi markkinakyselyn. Aidoin palaute tulee mahdollisilta asiakkailtasi.

Kysely ei kuitenkaan kerro koko totuutta asiakkaiden tulevasta ostokäyttäytymisestä. Markkinatutkimuksen voi myös teettää ulkopuolisilla asiantuntijoilla, mutta silloin pitää varautua maksamaan tutkimuksen teosta.

Liikeidean pitää olla toteuttamiskelpoinen

Liikeidean toteuttaminen vaatii sekä yrittäjän tai yrittäjien osaamista että pääomaa käyttöpääomaan ja alkuvaiheen investointeihin. Vaikka osaaminen ja alan tuntemus olisi hankittuna koulutuksen, työkokemuksen ja harrastusten kautta, on oltava realistinen tavaran tai palvelun kysynnän suhteen. Huolellinen suunnittelu parantaa menestymisen mahdollisuuksia.

Toimiala ja kilpailutilanne

Toimialalla tarkoitetaan sitä alaa, jolla yritys toimii, esimerkiksi ravitsemustoiminta (ravintolat, kahvilat), rahoituspalvelut (pankit), rakentaminen tai siivous. Joillakin toimialoilla on jo paljon toimijoita eli kilpailijoita, jotka tarjoavat samanlaista tuotetta. Silloin alalla on matalat voiton mahdollisuudet, sillä yrittäjien on pakko erottautua esimerkiksi myymällä halvemmalla kuin muut. Pyri siis innovatiiviseen liikeideaan! Mitä enemmän uutta tuotteessa on, sitä vähemmän on kilpailua. Toisaalta silloin on vaikeaa arvioida liiketoiminnan kannattavuutta tai verrata liikeideaa muihin toimijoihin. Markkinoiden koko ja kysynnän rakenne pitää arvioida, ja yrittää laskea kannattavuus sen pohjalta.

Asiakohdat

Hyöty asiakkaalle
Mitä asiakas saa, mihin asiakas tuotetta tai palvelua käyttää, miksi asiakas hankkii sen?
Imago
Miksi asiakas ostaa tältä yritykseltä, minkälaisia mielikuvia yritykseen tai tuotteisiin liitetään?
Tuotteet
Mitä tuotetaan tai tarjotaan, miten eroaa kilpailijoista, mikä on hinta, minkälainen pakkaus ja toimitus, tarvitaanko neuvontaa esimerkiksi internetin kautta?
Asiakkaat ja asiakasryhmät
Ketkä ovat asiakkaita, missä ja miten paljon, miten heidät
tavoitetaan, paljonko he ovat valmiita maksamaan, miten he maksavat?
Tapa toimia
Tuotetaanko itse vai teetetäänkö alihankintana, miten markkinoidaan, miten myydään?
Voimavarat
Miten hankitaan yrityksen toimitilat, koneet ja laitteet, tarvittava pääoma,  riittävätkö yrittäjän ja työntekijöiden osaaminen ja kokemus?

Tekstin kuvalähde

Liiketoimintaosaaminen: Yritysidea

Kuvalähde

Mistä yritysidea?

Ennen yrittäjäksi ryhtymistä on mietittävä omaa osaamistaan ja pohdittava, miten sitä voisi hyödyntää itsenäisenä yrittäjänä. Osaaminen voi perustua yrittäjän työkokemukseen ja ammattitaitoon, koulutukseen tai vaikkapa harrastuksiin. Useimpien yritysten menestymisen taustalla on vankka osaaminen ja ammattitaito.

Yritysideaa ja toiminta-ajatusta mietittäessä on tärkeintä, että yrittäjän henkilökohtaiset valmiudet ovat niiden kanssa sopusoinnussa. Pienen yrittäjän on syytä erikoistua siihen, mihin hänellä on parhaat tiedolliset, taidolliset ja taloudelliset edellytykset. Yrittäjäksi ei kannata ryhtyä, jos osaamista ja ammattitaitoa ei ole vielä riittävästi.

Toiminta-ajatus

Toiminta-ajatus kertoo sen, miksi yritys on tarkoitus perustaa. Mikä on sen tehtävä tai miksi yritys on olemassa? Toimintaajatus on eräänlainen yrittäjän peruslinjaus sekä tiivistys itselle ja muille siitä, mitä on aikomus tehdä. Selkeä toiminta-ajatus auttaa alkavaa yrittäjää määrittelemään lyhyesti oman liiketoimintasuunnitelmansa ja kertomaan sen ulkopuolisille, esimerkiksi rahoittajalle.

Uuden yrityksen perustaminen

Yritysideoiden lähteitä voi olla monia. Aluksi puhuimme omaan osaamiseen ja ammattitaitoon perustuvasta ideasta. Se on usein tavallisin ja turvallisin tapa aloittaa yritystoiminta. Idean voi myös ostaa. Vaihtoehtoina on ostaa toimiva yritys, sen liiketoiminta tai osia siitä. Myös valmiin liikeidean ja toimintamallin hankkiminen eli franchisingyrittäjyys on toimiva tapa aloittaa yrittäjänä. Nämä eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Kaikilla tavoilla – omalla tai ostetulla idealla – voi menestyä yrittäjänä.

Hyvä yrittäjä on alansa asiantuntija, jolla on kyky tehdä tuloksellista työtä. Yrittäjän tulee sietää epävarmuutta, olla vastuuntuntoinen ja kyetä verkostoitumaan.Anu Lehtola, Tampereen Seudun Uusyrityskeskus Ensimetri

Omalla yritysidealla liikkeelle

Oma yritysidea voi perustua yrittäjäksi aikovan kokemukseen, oivallukseen tai keksintöön. Työ- tai ammattikokemuksen perusteella syntyneet yritysideat ovat tyypillisimpiä palvelualoilla. Esimerkiksi kampaaja ryhtyy parturikampaamoyrittäjäksi ja autonkuljettaja liikennealan yrittäjäksi. Myös harrastusten tai monipuolisten kontaktien kautta voi löytyä uusia yritysideoita. Yritysideaa kehitettäessä tärkeintä on miettiä erilaisia keinoja, miten erottua muista saman alan yrityksistä. Erilaistuminen voi koskea muun muassa tavaraa, palvelua, toimintatapaa tai asiakaskohderyhmän valintaa. Kysyntä, kilpailutilanne tai sen muuttuminen voivat synnyttää markkinoille uuden tarpeen. Uusien markkinatarpeiden löytäminen ja niiden tyydyttäminen edellyttävät yritysympäristön valpasta seuraamista ja puutteiden havainnointia mahdollisimman aikaisin. Yrittäjä, joka ensimmäisenä havaitsee uuden markkina-aukon, voi perustaa yritysideansa tämän aukon täyttämiseen. Parhaimmillaan yritysidean pohjalta syntyvä liikeidea tarjoaa ratkaisuja markkinoilla oleviin ongelmiin.

Täysin uusi liikeidea tai keksintö

Yritys voidaan perustaa täysin uuden liikeidean, tuotteen tai keksinnön kaupallistamiseksi. Tämä on kaikista vaikein tapa aloittaa yritystoiminta ja siihen sisältyy eniten riskejä. Rahoituksen saaminen saattaa alussa olla hyvin vaikeaa.

Olemassa oleva liikeidea

Tavallisin tapa aloittaa yritystoiminta on käyttää jo olemassa olevaa liikeideaa, mutta toteuttaa se uudella, muita kilpailukykyisemmällä tavalla tai uudella markkina-alueella. Toimintaa varten voi perustaa uuden yhtiön tai hankkia omistukseen jo toimivan yrityksen.

Toimivan yrityksen liiketoiminnan hyödyntäminen

Yritysostossa ei niinkään ole kyse yrityksen toiminnan jatkamisesta, vaan tavasta, jolla uusi yrittäjä parhaiten pystyy toteuttamaan oman suunnitelmansa haluamassaan bisneksessä. Sana ”bisnes” kuvaakin hyvin yrityskaupan luonnetta ostajan näkökulmasta, sillä ”toimiva bisnes” sisältää kaikki ne elementit, joita yrittäjyydessä tarvitaan: tuotteita, asiakkaita, valmiin aseman markkinoilla ja ennen kaikkea liikevaihtoa.

Toimivan yrityksen ostamiseen sisältyy aina riskejä, mutta se tarjoaa uudelle yrittäjälle yksinkertaisen tavan aloittaa. Yritystoiminnan voi käynnistää heti, koska asiakkaat ja liikevaihto ovat jo olemassa. Yrityksen ostajan on silti syytä muistaa, ettei markkinoita voi ostaa. Asiakassuhteet pitää yrityksen jatkajankin ansaita. Suomessa on paljon yrityksiä, joiden omistajat ovat halukkaita myymään yrityksensä. Osa yrityksistä on aktiivisesti myynnissä, mutta valtaosa jatkaa toimintaansa sopivaa ostajaa hiljaisesti hakien. Kun oma liiketoimintasuunnitelmasi on valmis, etsi aktiivisesti sopivaa ostokohdetta ja ota yhteyttä sen omistajaan, vaikka yritys ei olisi julkisesti myynnissä. Julkisesti myytävänä olevia yrityksiä löytyy esimerkiksi Suomen Yrittäjien hakupalvelusta www.yritysporssi.fi. Investoiminen tällaiseen yritykseen voi olla alkusysäys yrittäjäksi ryhtymiselle.

 

Yritysideasta liikeideaksi

Yritysidea on näkemys siitä, mitä tavaroita tai palveluja aloittava yritys aikoo tuottaa. Yritysidea täsmennetään ja muokataan vähitellen liikeideaksi. Liikeidea kertoo, mitä yritys tekee ja kenelle se myy, miten yritys toteuttaa nämä asiat, ja millä markkinoilla yritys toimii.

Liikeidea vastaa kysymyksiin: Mitä? Kenelle? Miten?

Pohdi, voivatko tuotteesi menestyä markkinoilla, ja millä markkinoilla? Mitä uutta liikeideasi tarjoaa? Muista tarkastella liikeideaasi erityisesti asiakkaan näkökulmasta. Tuotteen (tavaran tai palvelun tai näiden yhdistelmän) täytyy olla sellainen, josta asiakas on valmis maksamaan. Asiakkaiden tarpeiden selvittäminen on tärkeää sen  vuoksi, että saadaan selville, mitä ominaisuuksia he arvostavat. Onko tuotteesi tai palvelusi esimerkiksi tehokkaampi, edullisempi, laadukkaampi, hauskempi tai helpompi kuin kilpailijoiden? Parhaan käsityksen saat, kun toteutat esimerkiksi markkinakyselyn. Aidoin palaute tulee mahdollisilta asiakkailtasi.

Kysely ei kuitenkaan kerro koko totuutta asiakkaiden tulevasta ostokäyttäytymisestä. Markkinatutkimuksen voi myös teettää ulkopuolisilla asiantuntijoilla, mutta silloin pitää varautua maksamaan tutkimuksen teosta.

Liikeidean pitää olla toteuttamiskelpoinen

Liikeidean toteuttaminen vaatii sekä yrittäjän tai yrittäjien osaamista että pääomaa käyttöpääomaan ja alkuvaiheen investointeihin. Vaikka osaaminen ja alan tuntemus olisi hankittuna koulutuksen, työkokemuksen ja harrastusten kautta, on oltava realistinen tavaran tai palvelun kysynnän suhteen. Huolellinen suunnittelu parantaa menestymisen mahdollisuuksia.

Toimiala ja kilpailutilanne

Toimialalla tarkoitetaan sitä alaa, jolla yritys toimii, esimerkiksi ravitsemustoiminta (ravintolat, kahvilat), rahoituspalvelut (pankit), rakentaminen tai siivous. Joillakin toimialoilla on jo paljon toimijoita eli kilpailijoita, jotka tarjoavat samanlaista tuotetta. Silloin alalla on matalat voiton mahdollisuudet, sillä yrittäjien on pakko erottautua esimerkiksi myymällä halvemmalla kuin muut. Pyri siis innovatiiviseen liikeideaan! Mitä enemmän uutta tuotteessa on, sitä vähemmän on kilpailua. Toisaalta silloin on vaikeaa arvioida liiketoiminnan kannattavuutta tai verrata liikeideaa muihin toimijoihin. Markkinoiden koko ja kysynnän rakenne pitää arvioida, ja yrittää laskea kannattavuus sen pohjalta.

Asiakohdat

Hyöty asiakkaalle
Mitä asiakas saa, mihin asiakas tuotetta tai palvelua käyttää, miksi asiakas hankkii sen?
Imago
Miksi asiakas ostaa tältä yritykseltä, minkälaisia mielikuvia yritykseen tai tuotteisiin liitetään?
Tuotteet
Mitä tuotetaan tai tarjotaan, miten eroaa kilpailijoista, mikä on hinta, minkälainen pakkaus ja toimitus, tarvitaanko neuvontaa esimerkiksi internetin kautta?
Asiakkaat ja asiakasryhmät
Ketkä ovat asiakkaita, missä ja miten paljon, miten heidät
tavoitetaan, paljonko he ovat valmiita maksamaan, miten he maksavat?
Tapa toimia
Tuotetaanko itse vai teetetäänkö alihankintana, miten markkinoidaan, miten myydään?
Voimavarat
Miten hankitaan yrityksen toimitilat, koneet ja laitteet, tarvittava pääoma,  riittävätkö yrittäjän ja työntekijöiden osaaminen ja kokemus?

Tekstin kuvalähde

Liiketoimintaosaaminen: Minäkö yrittäjäksi?

Kuvalähde

Johdanto

Nyt joka viides suomalainen nuori miettii yrittäjyyttä vaihtoehtona. Vielä 2000-luvun alussa samaa mieltä oli vain prosentti, pari. Nuorten into näkyy jo yrityskentässä. Vuonna 2015 jo 17 prosenttia uusyrityskeskusten kautta perustetuista uusista yrityksistä oli alle 25-vuotiaiden perustamia. Yrittäminen on hyvä ammatinvalinnan vaihtoehto – niille, joille se sopii. Eikä se sovi kaikille. Vaikka yrittäminen on kolmella sanalla määriteltynä työtä, työtä ja työtä, yrityksen perustamisen syyksi ei riitä työttömyys. Tuskin löytyy riittävästi ihmisiä, jotka tulisivat asiakkaiksesi vain työllistääkseen sinut. Yrityksesi ja sen tarjoamien tavaroiden tai palvelujen täytyy olla tarpeellisia riittävän suurelle määrälle asiakkaita ja heidän täytyy olla valmiita maksamaan niistä.

Yritystoiminnan tavoitteena on, että yritys menestyy ja tuottaa voittoa. Yrittäminen on toimintaan liittyvien riskien tunnistamista ja niihin varautumista eli taito tehdä toiminnasta kannattavaa. Yrittäminen on myös uskomista omaan liikeideaan. Yrittäminen voi olla elämäntapa tai keino hankkia elanto ja työllistää itsensä. Taloudelliset motiivit eli halu ansaita rahaa on välttämätön, jos yrittäjä aikoo elättää itsensä ja työllistää mahdollisesti myös muita. Yrittäminen on oman ammattitaidon, osaamisen ja sosiaalisten taitojen hyödyntämistä. Hyvä yritysidea ja sen pohjalta rakennettu toimiva liikeidea, yhdistettynä osaavaan yrittäjään, johtavat yleensä onnistumiseen.

Mieti ensimmäiseksi seuraavia keskeisiä kysymyksiä:

  • Mikä on oma elämäntilanteeni?
  • Onko minussa yrittäjäainesta?
  • Onko yritysideani tarpeeksi hyvä?
  • Mistä löydän asiakkaani?

Kuka on yrittäjä?

Yrittäjän määritelmä riippuu vastaajasta. Viranomaiset yritysoikeudessa sekä eläke- ja työttömyysasioissa määrittelevät yrittäjän eri tavoin. Yhden määritelmän mukaan yrittäjä on henkilö, joka yksin tai yhdessä muiden kanssa harjoittaa liiketoimintaa yrityksessä, jonka tavoitteena on voitto. Toimintaan liittyy riskin ottaminen. Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai hänen perheensä omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa (esimerkiksi freelancer ja laskutusyhteisöjen kautta tehtävä työ kevytyrittäjänä). Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee kenestäkään yrittäjää.

 

Voisiko sinustakin tulla yrittäjä?

Yrittäjänä toimiminen on tänä päivänä yksi suosituimmista tavoista tehdä työtä. Palkkatyö ei ole enää yhtä turvallinen valinta kuin ennen, ja ero yrittäjyyteen liittyviin riskeihin on kaventunut. Yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuden harjoittaa jotakin ammattia itsenäisesti, ilman työnjohdon valvontaa ja määräysvaltaa. Onko minusta yrittäjäksi? Kysymys askarruttaa monen työttömän tai opiskelunsa päättävän mieltä. Myös moni toisen palveluksessa oleva pohtii oman yritystoiminnan aloittamista. Yrittäjänä menestyminen riippuu usein ratkaisevasti yrittäjästä itsestään ja hänen persoonastaan.

Yrittäjäksi ryhtyvällä on yleensä osaamista tai ammattitaitoa, johon yritysidean voi onnistuneesti yhdistää. Yrityksen pyörittämiseen tarvitaan yrittäjävalmiuksien lisäksi yrittäjätaitoja. Näitä ovat yritystoiminnan johtaminen, taloushallinto, markkinointi ja varsinainen palvelu tai tuotanto. Kaikkea ei yrittäjäksi aikovan tarvitse aina itse osata,sillä näitä taitoja voi ostaa toiselta yrittäjältä. Näin moni tekeekin ostaessaan esimerkiksi kirjanpitopalveluja tilitoimistosta tai markkinointiapua mainostoimistosta.

Henkilökohtaiset ominaisuudet ja valmiudet luovat perustan onnistuneelle yritystoiminnalle. Pohdi siis omia vahvuuksiasi. Lisäksi eri toimialoilla tarvitaan erilaisia taitoja ja ominaisuuksia. Mitä sinun pitää vielä kehittää?

Yrittäjäksi ryhtyvän tulee tuntea se toimiala, jolle aikoo yrityksen perustaa. Lisäksi täytyy tuntea taloushallinnon perusteet, hinnoittelu, budjetointi ja markkinointi. Koulutuksen ja asiantuntijoiden avulla on mahdollista omaksua näitä taitoja ja tietoja. Kannattaa muistaa, että yrittäjäksi siirtyminen ei välttämättä merkitse sitä, että yrittäjänä pitäisi toimia lopun ikäänsä. Yrittäjätoimintaa voi ajatella yhtenä vaiheena ja osana työuraa.

 

 

Yrittäjäksi ryhtyvän tulee tuntea se toimiala, jolle aikoo yrityksen perustaa.

Uusyrityskeskus
Hyviä yrittäjäominaisuuksia
  • Ahkeruus
  • Luovuus
  • Rohkeus
  • Oma-aloitteisuus
  • Tuloksiin pyrkiminen
  • Päättäväisyys
  • Myyntitaitoisuus
  • Valmius ottaa riskejä
  • Epävarmuuden sietäminen
Asioita, jotka motivoivat yrittäjyyteen
  • Voi olla oman itsensä pomo.
  • Voi itse määritellä työtehtävänsä.
  • Voi vaikuttaa työaikoihinsa.
  • On mahdollisuus menestyä taloudellisesti.
  • Saa toteuttaa itseään.
  • Voi työllistää muita
Yrittäjäksi ryhtymisen haasteita
  • Rahoituksen järjestäminen
  • Osaamisen puute
  • Kokemuksen puute
  • Tiedon puute lainsäädännöstä ja verotuksesta
  • Ajankäyttö (työ/opiskelu, perhe/ puoliso, vapaa-aika..)
  • Mistä asiakkaat?
  • Mistä kassavirtaa?
  • Mitkä ovat tuotteet?
  • Riskinottokyky

 

 

Mitä yrittäminen on BUS002A1

Kuvalähde

Johdanto

Nyt joka viides suomalainen nuori miettii yrittäjyyttä vaihtoehtona. Vielä 2000-luvun alussa samaa mieltä oli vain prosentti, pari. Nuorten into näkyy jo yrityskentässä. Vuonna 2015 jo 17 prosenttia uusyrityskeskusten kautta perustetuista uusista yrityksistä oli alle 25-vuotiaiden perustamia. Yrittäminen on hyvä ammatinvalinnan vaihtoehto – niille, joille se sopii. Eikä se sovi kaikille. Vaikka yrittäminen on kolmella sanalla määriteltynä työtä, työtä ja työtä, yrityksen perustamisen syyksi ei riitä työttömyys. Tuskin löytyy riittävästi ihmisiä, jotka tulisivat asiakkaiksesi vain työllistääkseen sinut. Yrityksesi ja sen tarjoamien tavaroiden tai palvelujen täytyy olla tarpeellisia riittävän suurelle määrälle asiakkaita ja heidän täytyy olla valmiita maksamaan niistä.

Yritystoiminnan tavoitteena on, että yritys menestyy ja tuottaa voittoa. Yrittäminen on toimintaan liittyvien riskien tunnistamista ja niihin varautumista eli taito tehdä toiminnasta kannattavaa. Yrittäminen on myös uskomista omaan liikeideaan. Yrittäminen voi olla elämäntapa tai keino hankkia elanto ja työllistää itsensä. Taloudelliset motiivit eli halu ansaita rahaa on välttämätön, jos yrittäjä aikoo elättää itsensä ja työllistää mahdollisesti myös muita. Yrittäminen on oman ammattitaidon, osaamisen ja sosiaalisten taitojen hyödyntämistä. Hyvä yritysidea ja sen pohjalta rakennettu toimiva liikeidea, yhdistettynä osaavaan yrittäjään, johtavat yleensä onnistumiseen.

Mieti ensimmäiseksi seuraavia keskeisiä kysymyksiä:

  • Mikä on oma elämäntilanteeni?
  • Onko minussa yrittäjäainesta?
  • Onko yritysideani tarpeeksi hyvä?
  • Mistä löydän asiakkaani?

Kuka on yrittäjä?

Yrittäjän määritelmä riippuu vastaajasta. Viranomaiset yritysoikeudessa sekä eläke- ja työttömyysasioissa määrittelevät yrittäjän eri tavoin. Yhden määritelmän mukaan yrittäjä on henkilö, joka yksin tai yhdessä muiden kanssa harjoittaa liiketoimintaa yrityksessä, jonka tavoitteena on voitto. Toimintaan liittyy riskin ottaminen. Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai hänen perheensä omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa (esimerkiksi freelancer ja laskutusyhteisöjen kautta tehtävä työ kevytyrittäjänä). Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee kenestäkään yrittäjää.

 

Yrittäjyys Suomessa

Ohessa Suomen Yrittäjien tilastoja suomalaisesta yrittäjyydestä.

yrittajyystilastot_2020

Voisiko sinustakin tulla yrittäjä?

Yrittäjänä toimiminen on tänä päivänä yksi suosituimmista tavoista tehdä työtä. Palkkatyö ei ole enää yhtä turvallinen valinta kuin ennen, ja ero yrittäjyyteen liittyviin riskeihin on kaventunut. Yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuden harjoittaa jotakin ammattia itsenäisesti, ilman työnjohdon valvontaa ja määräysvaltaa. Onko minusta yrittäjäksi? Kysymys askarruttaa monen työttömän tai opiskelunsa päättävän mieltä. Myös moni toisen palveluksessa oleva pohtii oman yritystoiminnan aloittamista. Yrittäjänä menestyminen riippuu usein ratkaisevasti yrittäjästä itsestään ja hänen persoonastaan.

Yrittäjäksi ryhtyvällä on yleensä osaamista tai ammattitaitoa, johon yritysidean voi onnistuneesti yhdistää. Yrityksen pyörittämiseen tarvitaan yrittäjävalmiuksien lisäksi yrittäjätaitoja. Näitä ovat yritystoiminnan johtaminen, taloushallinto, markkinointi ja varsinainen palvelu tai tuotanto. Kaikkea ei yrittäjäksi aikovan tarvitse aina itse osata,sillä näitä taitoja voi ostaa toiselta yrittäjältä. Näin moni tekeekin ostaessaan esimerkiksi kirjanpitopalveluja tilitoimistosta tai markkinointiapua mainostoimistosta.

Henkilökohtaiset ominaisuudet ja valmiudet luovat perustan onnistuneelle yritystoiminnalle. Pohdi siis omia vahvuuksiasi. Lisäksi eri toimialoilla tarvitaan erilaisia taitoja ja ominaisuuksia. Mitä sinun pitää vielä kehittää?

Yrittäjäksi ryhtyvän tulee tuntea se toimiala, jolle aikoo yrityksen perustaa. Lisäksi täytyy tuntea taloushallinnon perusteet, hinnoittelu, budjetointi ja markkinointi. Koulutuksen ja asiantuntijoiden avulla on mahdollista omaksua näitä taitoja ja tietoja. Kannattaa muistaa, että yrittäjäksi siirtyminen ei välttämättä merkitse sitä, että yrittäjänä pitäisi toimia lopun ikäänsä. Yrittäjätoimintaa voi ajatella yhtenä vaiheena ja osana työuraa.

 

 

Yrittäjäksi ryhtyvän tulee tuntea se toimiala, jolle aikoo yrityksen perustaa.

Uusyrityskeskus
Hyviä yrittäjäominaisuuksia
  • Ahkeruus
  • Luovuus
  • Rohkeus
  • Oma-aloitteisuus
  • Tuloksiin pyrkiminen
  • Päättäväisyys
  • Myyntitaitoisuus
  • Valmius ottaa riskejä
  • Epävarmuuden sietäminen
Asioita, jotka motivoivat yrittäjyyteen
  • Voi olla oman itsensä pomo.
  • Voi itse määritellä työtehtävänsä.
  • Voi vaikuttaa työaikoihinsa.
  • On mahdollisuus menestyä taloudellisesti.
  • Saa toteuttaa itseään.
  • Voi työllistää muita
Yrittäjäksi ryhtymisen haasteita
  • Rahoituksen järjestäminen
  • Osaamisen puute
  • Kokemuksen puute
  • Tiedon puute lainsäädännöstä ja verotuksesta
  • Ajankäyttö (työ/opiskelu, perhe/ puoliso, vapaa-aika..)
  • Mistä asiakkaat?
  • Mistä kassavirtaa?
  • Mitkä ovat tuotteet?
  • Riskinottokyky

 

 

Johdanto franchising -toimintaan Suomessa

 

LähdetiedotMedian julkaisutiedot

Suomen Franchisingyhdistys, Franchising Suomessa 2019.

Franchise News -lehti 2/2017

Julkaistu 17.7.2019

Oy Digital Education Services Finland Ab

Tietokatu 6 Digipolis 94600 Kemi

http://www.digitaleducationservices.fi/

Franchising -ketjut kasvavat Suomessa ja laajenevat ulkomaille

Taustatietoa

Franchising -toimintaa Suomessa on selvittänyt FanCon Franchise Consulting yhteistyössä Folksamin, Veritaksen, Ketju.FI -yrittäjärekrytointipalveluiden ja Suomen Franchising-Yhdistyksen kanssa. Kyselyssä haastateltiin 175 Suomessa toimivan franchising -ketjun toimitusjohtajaa tai liiketoiminnasta vastaavaa johtajaa. Tarkemmat tulokset ovat julkaistu Franchise News Day -tapahtumassa 25.9.2018.

Tuloksia

http://www.clker.com/clipart-2278.htmlSuomessa franchising sektorin koko on arviolta 5,5 miljardia euroa (2018). Tutkimukseen osallistuvat yritykset arvioivat liikevaihtonsa kasvavan 6,4% vuoden 2018 aikana ja 7,4% vuoden 2019 aikana. Tuloksien perusteella franchising on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa liike-elämässä ja yhteiskunnassa. Kasvua on tapahtunut taantuman ja nousukauden aikana. Toiminan on arvioitu kasvavan eniten palvelualan franchising-ketjuissa ja samanaikaisesti on tarve tuhannelle uudelle franchising -yrittäjälle.

Tilastoja

Franchising Suomessa vuonna 2018 (Suomen Franchisingyhdistys ry.)

  • Tutkimukseen osallistuneet ketjut työllistävät Suomessa noin 80 000 työntekijää

  • Koko alan arvioidaan työllistävän 100 000 työntekijää Suomessa vuonna 2018

  • Selvityksen mukaan tarvitaan 5000 uutta työntekijää vuoden 2019 vaihteeseen mennessä

  • Tutkimuksen mukaan avataan noin 1000 uutta toimipistettä vuoden 2019 loppuun mennessä

  • Keskimääräisellä franchising -ketjulla on 35 toimipistettä

  • Franchising -ketjuista 61% haluaa nostaa yrittäjiensä lukumäärää

  • Suomessa toimivista ketjuista 3/4 osaa on kotimaisia

  • Ravintola-/kahvilatoiminta työllistää 50% franchising -työntekijöistä

  • 43% franchising toiminnasta on palveluita kuluttajille (B2C)

Franchisingketjut Suomessa on julkaissut TOP 10 -listoja Franchise News -lehdessä. Ohessa muutamia tärkeimpiä lukuja tilastoituna suurimmista franchising -ketjuista Suomessa.

Yrittäjävetoisten toimipisteiden lukumäärä ketjuissa 2016

1. R-kioski (550)
2.  Sibylla (331)
3.  Kotipizza (257)
4,  Subway 1(68)
5. Q Team (155)
6.  Hesburger (132)
7.  Laatutakuu (130)
8.  Scanburger (105)
9. Kiinteistömaailma (99)
10. Rolls (98)

Yrittäjien lukumäärä ketjuissa 2016

1. R-kioski (500)
2. Kotipizza (263)
3. Sibylla (250)
4. Qteam (155)
5. Kiinteistömaailma (140)
6. Laatutakuu (130)
7. Scanburger (103)
8. Rolls (93)
9. Specsavers (76)
10. Huomenta (70)

Joukossa on konsepteja, jotka ovat yrittäjille vain osa liiketoimintaa.

Työntekijöiden lukumäärä ketjuissa 2016

1. Hesburger (4500)
2. Mcdonald’s (2900)
3. R-kioski (2000)
4. Kotipizza (1650)
5. Subway (1600)
6. Gigantti (1500)
7. Puustelli (1250)
8. Instrumentarium (870)
9, Musti ja Mirri (820)
10. Burger King (800)

Työntekjiöiden kausivaihtuvuuden ja ketjumuutosten vuoksi luvut ovat arvioita ja pyöritettyjä lähimpään tasalukuun.

Ketjun yhteenlaskettu liikevaihto (milj. €)

1. Gigantti (598)
2. R-kioski (297)
3. Puustelli (209)
4. Hesburger (185)
5. McDonald’s (161)
6. Instrumentarium (108)
7. Vmp (106)
8. Opteam (95)
9. Kotipizza (90)
10. Musti ja mirri (87)

Tiedot ovat pyöristettyjä ja ne perustuvat ketjujen antamiin lukuihin vuoden 2016 koko ketjun yhteenlasketusta liikevaihdosta. Listasta puuttuu ketjuja, jotka eivät ole antaneet tietojaan käytettyihin tietolähteisiin.

Suurimmat kasvajat suomessa

Toimipaikkojen/yksiköitten lukumäärän kasvu ketjussa kesästä 2016 kesään 2017

Subway 14 yksikköä
Sibylla 11 yksikköä
Burger king 8 yksikköä
Fafa’s 8 yksikköä
Talenom 7 yksikköä
Re/max 6 yksikköä
Kotirinki 5 yksikköä
Polarn o. Pyret 5 yksikköä
Qteam 5 yksikköä
Taloasema 5 yksikköä

Info
Hei .

Kun olet perehtynyt tähän aiheeseen tarpeeksi, voit siirtyä eteenpäin seuraavaan kohtaan.

Kuvalähteet: 1, 2, 3

Franchising Suomessa BUS002SFY

Franchising -ketjut kasvavat Suomessa ja laajenevat ulkomaille

Taustatietoa

Franchising -toimintaa Suomessa on selvittänyt FanCon Franchise Consulting yhteistyössä Folksamin, Veritaksen, Ketju.FI -yrittäjärekrytointipalveluiden ja Suomen Franchising-Yhdistyksen kanssa. Kyselyssä haastateltiin 175 Suomessa toimivan franchising -ketjun toimitusjohtajaa tai liiketoiminnasta vastaavaa johtajaa. Tarkemmat tulokset ovat julkaistu Franchise News Day -tapahtumassa 25.9.2018.

Tuloksia

Suomessa franchising sektorin koko on arviolta 5,5 miljardia euroa (2018). Tutkimukseen osallistuvat yritykset arvioivat liikevaihtonsa kasvavan 6,4% vuoden 2018 aikana ja 7,4% vuoden 2019 aikana. Tuloksien perusteella franchising on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa liike-elämässä ja yhteiskunnassa. Kasvua on tapahtunut taantuman ja nousukauden aikana. Toiminan on arvioitu kasvavan eniten palvelualan franchising-ketjuissa ja samanaikaisesti on tarve tuhannelle uudelle franchising -yrittäjälle.

Tilastoja

Franchising Suomessa vuonna 2018 (Suomen Franchisingyhdistys ry.)

  • Tutkimukseen osallistuneet ketjut työllistävät Suomessa noin 80 000 työntekijää

  • Koko alan arvioidaan työllistävän 100 000 työntekijää Suomessa vuonna 2018

  • Selvityksen mukaan tarvitaan 5000 uutta työntekijää vuoden 2019 vaihteeseen mennessä

  • Tutkimuksen mukaan avataan noin 1000 uutta toimipistettä vuoden 2019 loppuun mennessä

  • Keskimääräisellä franchising -ketjulla on 35 toimipistettä

  • Franchising -ketjuista 61% haluaa nostaa yrittäjiensä lukumäärää

  • Suomessa toimivista ketjuista 3/4 osaa on kotimaisia

  • Ravintola-/kahvilatoiminta työllistää 50% franchising -työntekijöistä

  • 43% franchising toiminnasta on palveluita kuluttajille (B2C)

 

Franchisingketjut Suomessa on julkaissut TOP 10 -listoja Franchise News -lehdessä. Ohessa muutamia tärkeimpiä lukuja tilastoituna suurimmista franchising -ketjuista Suomessa.

Yrittäjävetoisten toimipisteiden lukumäärä ketjuissa 2016

1. R-kioski (550)
2.  Sibylla (331)
3.  Kotipizza (257)
4,  Subway 1(68)
5. Q Team (155)
6.  Hesburger (132)
7.  Laatutakuu (130)
8.  Scanburger (105)
9. Kiinteistömaailma (99)
10. Rolls (98)

Yrittäjien lukumäärä ketjuissa 2016

1. R-kioski (500)
2. Kotipizza (263)
3. Sibylla (250)
4. Qteam (155)
5. Kiinteistömaailma (140)
6. Laatutakuu (130)
7. Scanburger (103)
8. Rolls (93)
9. Specsavers (76)
10. Huomenta (70)

Joukossa on konsepteja, jotka ovat yrittäjille vain osa liiketoimintaa.

Työntekijöiden lukumäärä ketjuissa 2016

1. Hesburger (4500)
2. Mcdonald’s (2900)
3. R-kioski (2000)
4. Kotipizza (1650)
5. Subway (1600)
6. Gigantti (1500)
7. Puustelli (1250)
8. Instrumentarium (870)
9, Musti ja Mirri (820)
10. Burger King (800)

Työntekjiöiden kausivaihtuvuuden ja ketjumuutosten vuoksi luvut ovat arvioita ja pyöritettyjä lähimpään tasalukuun.

Ketjun yhteenlaskettu liikevaihto (milj. €)

1. Gigantti (598)
2. R-kioski (297)
3. Puustelli (209)
4. Hesburger (185)
5. McDonald’s (161)
6. Instrumentarium (108)
7. Vmp (106)
8. Opteam (95)
9. Kotipizza (90)
10. Musti ja mirri (87)

Tiedot ovat pyöristettyjä ja ne perustuvat ketjujen antamiin lukuihin vuoden 2016 koko ketjun yhteenlasketusta liikevaihdosta. Listasta puuttuu ketjuja, jotka eivät ole antaneet tietojaan käytettyihin tietolähteisiin.

Suurimmat kasvajat suomessa

Toimipaikkojen/yksiköitten lukumäärän kasvu ketjussa kesästä 2016 kesään 2017

Subway 14 yksikköä
Sibylla 11 yksikköä
Burger king 8 yksikköä
Fafa’s 8 yksikköä
Talenom 7 yksikköä
Re/max 6 yksikköä
Kotirinki 5 yksikköä
Polarn o. Pyret 5 yksikköä
Qteam 5 yksikköä
Taloasema 5 yksikköä

Info
Hei .

Franchising on kasvava toimiala. Se tarjoaa mahdollisuuden olla töissä tutussa konseptissa.

Kuvalähteet: 1, 2, 3

Mitä on franchising-toiminta?

JulkaisutiedotMediatiedotLähteet

Suomen Franchisingyhdistys. Franchising Suomessa 2019.

https://www.franchising.fi/

21.7.2019 Oy Digital Education Services Finland Ab

Tietokatu 6 Digipolis 94600 Kemi

www.digitaleducationservices.fi

uranet@digitaleducationservices.fi

http://www.digitaleducationservices.fi/

1 Franchising Suomessa 2019, Suomen Franchisingyhdistys ry. Eettiset säännöt.

2 https://www.franchising.fi/franchising

 

Franchising – mitä se on?

Franchising -toiminnalla tarkoitetaan tavaroiden, palveluiden ja/tai teknologian markkinointijärjestelmää joka perustuu oikeudellisesti ja taloudellisesti erillisten ja itsenäisten yritysten, franchise-antajan ja sen yksittäisen franchiseyrittäjien väliseen läheiseen ja jatkuvaan yhteistyöhön. Franchise -antaja myöntää yksittäiselle franchise -yrittäjälle oikeuden ja samalla myös asettaa velvollisuuden harjoittaa liiketoimintaa franchise -antajan liiketoimintakonseptin mukaisesti. 1

Franchising käytännössä

Franchising on yrittäjyyden ja liiketoiminnan muoto ja sitä hyödynnetään hyvin monilla toimialoilla. Sitä ei pidä sekoittaa verkosto- tai pyramidimarkkinointiin. Suomessa ei ole erityistä franchise-toimintaa säätelevää lakia. Sovelletaan tilanteen mukaan muita lakeja (työsuhteet, immateriaalioikeudet, verotus, markkinointi, kilpailu jne). Suomen Franchising-yhdistys ry:n eettiset säännöt määrittelevät hyvää tapaa lainsäännösten ja määräysten ohella.

Franchising -konseptin käyttöoikeuteen kuuluu oikeus ja velvollisuus käyttää suoraa tai epäsuoraa taloudellista vastiketta vastaan franchise-antajan toiminimeä ja/tai sen tavaramerkkiä, osaamista (know-how), liiketoimintamenetelmiä ja tekniikoita, työskentelytapoja ja muita aineettomia oikeuksia. Lisäksi yksittäisellä franchise -yrittäjällä on osapuolten tätä tarkoitusta varten allekirjoittaman kirjallisen franchise-sopimuksen puitteissa ja sen voimassaolon aikana oikeus franchise-antajan antamaan jatkuvaan kaupalliseen ja tekniseen ohjaukseen. Franchising on siis kahden oikeudellisesti ja taloudellisesti itsenäisen yrityksen, franchise-anta­jan ja franchise-ottajan pitkäaikaista sopimusperustaista yhteistyötä, jossa franchise-antaja siirtää taloudellista vastiketta vastaan franchise-ottajalle oikeuden käyttää ennalta mää­riteltyjen ohjeiden mukaisesti sovi­tun ajan tietyllä alueella tai tietyssä paikassa hallitsemaansa liiketoi­mintakonseptia.

Asiakohdat

Tuotejakelu- ja tavaramerkkifranchising

Tuotejakelu- ja tavaramerkki franchisingissa (Product Distribution Franchising) paikalliselle yritykselle eli franchising-yrittäjälle myönnetään oikeus myydä tiettyä tuotetta. Tämä toiminta tulee varsin lähelle lisensiointia. Esim. lukuisat yrittäjäve­toiset jakelutiet kuten merkkiautoedustukset, polttoai­neen jakeluketjut ja virvoitusjuomapullottajat.  Tuotejakelu- ja tavaramerkki franchising ei ole euroop­palai­sen käsityksen ja normiston mukaan franchisingia vaan franchisingilla tarkoitetaan ainoastaan liiketoimintamallifranchisingia. 2

Liiketoimintamallifranchising

Liiketoimintamallifranchisingilla (Business Format Franchising) tarkoitetaan kokonaisvaltaista ja tiivistä yhteistyötä, jossa koko liiketoimintamalli luovutetaan franchising-yrittäjän käyttöön. Jakelutiessä eli ”ketjussa” on franchise-ottajan tai –ottajien omistamia ja johtamia toimipaikkoja. Toisin sanoen kaikki ketjun toimipisteet eivät ole franchise-antajan omistuksessa ja johdossa. 2

  • Osapuolten välillä on kirjallinen (vakiomuotoinen) franchisesopimus, joka voi sisältää alueellisen yksintoimintaoikeuden.
  • Franchise-ottajat maksavat liittymismaksun ja/tai jatkuvaluontoista palvelumaksua eli rojaltia franchise-antajalle.
  • Franchise-antaja tarjoaa alku- ja jatkokoulutusta franchise-ottajille.
  • Franchise-ottajat toimivat saman liikemerkin alla ja toimipisteet ovat ulkoisesti yhtenäisiä.
  • Franchise-antaja tarjoaa teknistä ja/tai kaupallista tukea eli jatkuvia tukipalveluita franchise-ottajilleen.
  • Franchise-antajalla on käsikirja tai muu dokumentti, jolla ohjeistetaan franchise-ottajien paikallista liiketoimintaa.
  • Franchise-antaja ei omista (merkittävää) osuutta franchise-ottajien yrityksistä.
  • Franchise-antaja kontrolloi, valvoo ja ohjaa jatkuvasti franchise-ottajien liiketoimintaa.
  • Franchise-ottaja ei saa siirtää franchisesopimuksen oikeuksia kolmannelle osapuolelle ilman franchise-antajan lupaa.

Käsitteitä 2

  • Franchise. Oikeutta, joka luovutetaan yritykseltä toiselle, kutsutaan termillä franchise. Oikeus luovutetaan ja se määritellään franchisesopimuksessa. Franchising syntyy määritelmällisesti franchisesopimuksen kautta, jossa oikeuden hallinnasta ja käy­töstä on sopimussuhteen osapuolten välillä sovittu. Sana franchise viittaa englanninkielessä oikeuteen, mutta myös sopimukseen sekä itse franchisingjär­jestelyyn.
  • “Know-how” tarkoitttaa franchise -antajan testaamaa ja kokemuksensa perusteella kehittämää ei-patentoitua käytännön tietokokonaisuutta, joka on luottamuksellista, oleellista ja tunnistettavaa.
  • “Luottamuksellinen” tarkoittaa sitä että “know-how” ei ole yleisesti tunnettua tai helposti saatavilla; tämä ei kuitenkaan tarkoita tiukasti sitä että jokaisen “know-how” -osan tulisi olla täysin tuntematonta tai saavuttamattomissa franchise -liiketoiminnan ulkopuolelta.
  • “Oleellinen” tarkoittaa sitä, että know-how on ostajalle tärkeää ja käyttökelpoista tuotteiden tai palveluiden käytössä, myynnissä tai jälleenmyynnissä.
  • “Tunnistettava” tarkoittaa sitä, että know-how on kuvattu riittävän tarkasti siten että on mahdollista varmistaa että se täyttää luottamuksellisuuden ja oleellisuuden vaatimukset.
  • Franchise-antaja (franchisor). Yritystä, joka luovuttaa oikeuden liiketoimintakonseptin hyödyntämiseen toiselle yritykselle, kutsutaan franchise-antajaksi. Määritelmä kiinnittää huo­mion oikeuden omistamiseen ja hallintaan. Usein franchise-antaja on myös kehittänyt, käynnistä­nyt ja harjoittanut oikeuden kohteena olevaa liiketoimintaa.
  • Franchise-ottaja (franchisee). Yritystä, joka vastaanottaa oikeuden, kutsutaan franchise-ottajaksi. Franchise-ottaja on juridisesti ja taloudellisesti franchise-antajasta riippumaton yksikkö. Usein franchise-ottajayrityksen takana on luonnollinen henkilö, yrityksen kasvollinen perustaja ja omistaja-johtaja, franchiseyrittäjä. Hän on useimmiten mukana yrityksensä päivittäisessä toiminnassa ja on lisäksi franchisesopimuksen yrityksensä edustajana allekirjoittanut taho. Vaikka suuri osa franchise-ottajista on pieniä yrityksiä, on hyvä huomata ja tehdä ero franchise-ottajan ja franchiseyrittä­jän välille. Franchise-ottaja on pääsääntöisesti aina juridinen henkilö eli yritys (ei koske toiminimiä) ja voi täten olla jopa suurempi kuin franchise-antaja sekä toimia myös muilla aloilla kuin kyseinen franchiseketju.
  • Monitoimipaikkayrittäjä (multi-unit franchisee) viittaa puolestaan franchise-ottajaan, joka omistaa ja johtaa nimissään useamman yksikön liiketoimintaa. Tällöin niistä kustakin on sovittu erillisellä sopimuksella.
  • Yrittäjävetoinen yksikkö (franchised unit).  Franchise-ottajan omistamia ja johtamia yksiköitä tai toimipis­teitä kutsutaan yrittäjävetoisiksi. Sana yksikkö viittaa yleisimmin liikkeeseen, myymälään tai toimipisteeseen. Huomioitavaa on, että jossain tapauksissa yksikkö voi olla liikkuva tai toimia franchise-ottajan kodista käsin.
  • Franchisejärjestelmä (franchise system). Franchise-antajan omistamien ja yrittäjävetoisten yksiköiden muodosta­maan kokonaisuuteen viitataan termillä franchisejärjestelmä. Usein järjestelmä sisältää siis myös franchise-antajan omistamia yksiköitä ja vain harvoin kaikki yksiköt ovat yrittä­jävetoisia. Kun osa yksiköistä on franchise-antajan omistamia, viitataan organisaatiorakenteeseen myös termillä kaksois- tai rinnakkaisjakelu (dual/plural distribution). Franchisejärjestelmän rinnalla käytetään usein arkisempia ilmaisuja ketju (chain) tai verkosto (network) tai (yrittäjävetoinen) jakelutie.

Seuraavassa lyhyesti keskeisimmät termit, joita suositellaan käytettäväksi:

  • Franchise. Oikeutta, joka luovutetaan yritykseltä toiselle, kutsutaan termillä franchise. Oikeus luovutetaan ja se määritellään franchisesopimuksessa. Franchising syntyy määritelmällisesti franchisesopimuksen kautta, jossa oikeuden hallinnasta ja käy­töstä on sopimussuhteen osapuolten välillä sovittu. Sana franchise viittaa siis oikeuteen, mutta myös sopimukseen sekä itse franchisingjär­jestelyyn.
  • Franchising on kahden oikeudellisesti ja taloudellisesti itsenäisen yrityksen, franchise-anta­jan ja franchise-ottajan pitkäaikaista sopimusperustaista yhteistyötä, jossa franchise-antaja siirtää taloudellista vastiketta vastaan franchise-ottajalle oikeuden käyttää ennalta mää­riteltyjen ohjeiden mukaisesti sovi­tun ajan tietyllä alueella tai tietyssä paikassa hallitsemaansa liiketoi­mintakonseptia.
  • Franchise-antaja (franchisor). Yritystä, joka luovuttaa oikeuden liiketoimintakonseptin hyödyntämiseen toiselle yritykselle, kutsutaan franchise-antajaksi. Määritelmä kiinnittää huo­mion oikeuden omistamiseen ja hallintaan. Usein franchise-antaja on myös kehittänyt, käynnistä­nyt ja harjoittanut oikeuden kohteena olevaa liiketoimintaa.
  • Franchise-ottaja (franchisee). Yritystä, joka vastaanottaa oikeuden, kutsutaan franchise-ottajaksi. Franchise-ottaja on juridisesti ja taloudellisesti franchise-antajasta riippumaton yksikkö. Usein franchise-ottajayrityksen takana on luonnollinen henkilö, yrityksen kasvollinen perustaja ja omistaja-johtaja, franchiseyrittäjä. Hän on useimmiten mukana yrityksensä päivittäisessä toiminnassa ja on lisäksi franchisesopimuksen yrityksensä edustajana allekirjoittanut taho.
  • Franchisejärjestelmä (franchise system). Franchise-antajan omistamien ja yrittäjävetoisten yksiköiden muodosta­maan kokonaisuuteen viitataan termillä franchisejärjestelmä. Franchisejärjestelmän rinnalla käytetään usein arkisempia ilmaisuja ketju (chain) tai verkosto (network).
Info
Hei .

Käy tähän kappaleeseen liittyvä seuraava oppimistapahtuma läpi: Franchising -toiminnan johtavat periaatteet. Tähän aiheeseen liittyy myös oppimistehtävä, jolla voit kartoittaa omaa osaamistasi. Aikaa tehtävän tekemiseen on varattu 9 minuuttia. Tee tehtävä ennen seuraavaan moduuliin siirtymistä.

Numero tekstin perässä ilmaisee käytettävän lähteen.

Mitä on franchising-toiminta? BUS002SFY

Franchising – mitä se on?

Franchising -toiminnalla tarkoitetaan tavaroiden, palveluiden ja/tai teknologian markkinointijärjestelmää joka perustuu oikeudellisesti ja taloudellisesti erillisten ja itsenäisten yritysten, franchise-antajan ja sen yksittäisen franchiseyrittäjien väliseen läheiseen ja jatkuvaan yhteistyöhön. Franchise -antaja myöntää yksittäiselle franchise -yrittäjälle oikeuden ja samalla myös asettaa velvollisuuden harjoittaa liiketoimintaa franchise -antajan liiketoimintakonseptin mukaisesti. 1

Franchising käytännössä

Franchising on yrittäjyyden ja liiketoiminnan muoto ja sitä hyödynnetään hyvin monilla toimialoilla. Sitä ei pidä sekoittaa verkosto- tai pyramidimarkkinointiin. Suomessa ei ole erityistä franchise-toimintaa säätelevää lakia. Sovelletaan tilanteen mukaan muita lakeja (työsuhteet, immateriaalioikeudet, verotus, markkinointi, kilpailu jne). Suomen Franchising-yhdistys ry:n eettiset säännöt määrittelevät hyvää tapaa lainsäännösten ja määräysten ohella.

Franchising -konseptin käyttöoikeuteen kuuluu oikeus ja velvollisuus käyttää suoraa tai epäsuoraa taloudellista vastiketta vastaan franchise-antajan toiminimeä ja/tai sen tavaramerkkiä, osaamista (know-how), liiketoimintamenetelmiä ja tekniikoita, työskentelytapoja ja muita aineettomia oikeuksia. Lisäksi yksittäisellä franchise -yrittäjällä on osapuolten tätä tarkoitusta varten allekirjoittaman kirjallisen franchise-sopimuksen puitteissa ja sen voimassaolon aikana oikeus franchise-antajan antamaan jatkuvaan kaupalliseen ja tekniseen ohjaukseen. Franchising on siis kahden oikeudellisesti ja taloudellisesti itsenäisen yrityksen, franchise-anta­jan ja franchise-ottajan pitkäaikaista sopimusperustaista yhteistyötä, jossa franchise-antaja siirtää taloudellista vastiketta vastaan franchise-ottajalle oikeuden käyttää ennalta mää­riteltyjen ohjeiden mukaisesti sovi­tun ajan tietyllä alueella tai tietyssä paikassa hallitsemaansa liiketoi­mintakonseptia.

Asiakohdat

Tuotejakelu- ja tavaramerkkifranchising

Tuotejakelu- ja tavaramerkki franchisingissa (Product Distribution Franchising) paikalliselle yritykselle eli franchising-yrittäjälle myönnetään oikeus myydä tiettyä tuotetta. Tämä toiminta tulee varsin lähelle lisensiointia. Esim. lukuisat yrittäjäve­toiset jakelutiet kuten merkkiautoedustukset, polttoai­neen jakeluketjut ja virvoitusjuomapullottajat.  Tuotejakelu- ja tavaramerkki franchising ei ole euroop­palai­sen käsityksen ja normiston mukaan franchisingia vaan franchisingilla tarkoitetaan ainoastaan liiketoimintamallifranchisingia. 2

Liiketoimintamallifranchising

Liiketoimintamallifranchisingilla (Business Format Franchising) tarkoitetaan kokonaisvaltaista ja tiivistä yhteistyötä, jossa koko liiketoimintamalli luovutetaan franchising-yrittäjän käyttöön. Jakelutiessä eli ”ketjussa” on franchise-ottajan tai –ottajien omistamia ja johtamia toimipaikkoja. Toisin sanoen kaikki ketjun toimipisteet eivät ole franchise-antajan omistuksessa ja johdossa. 2

  • Osapuolten välillä on kirjallinen (vakiomuotoinen) franchisesopimus, joka voi sisältää alueellisen yksintoimintaoikeuden.
  • Franchise-ottajat maksavat liittymismaksun ja/tai jatkuvaluontoista palvelumaksua eli rojaltia franchise-antajalle.
  • Franchise-antaja tarjoaa alku- ja jatkokoulutusta franchise-ottajille.
  • Franchise-ottajat toimivat saman liikemerkin alla ja toimipisteet ovat ulkoisesti yhtenäisiä.
  • Franchise-antaja tarjoaa teknistä ja/tai kaupallista tukea eli jatkuvia tukipalveluita franchise-ottajilleen.
  • Franchise-antajalla on käsikirja tai muu dokumentti, jolla ohjeistetaan franchise-ottajien paikallista liiketoimintaa.
  • Franchise-antaja ei omista (merkittävää) osuutta franchise-ottajien yrityksistä.
  • Franchise-antaja kontrolloi, valvoo ja ohjaa jatkuvasti franchise-ottajien liiketoimintaa.
  • Franchise-ottaja ei saa siirtää franchisesopimuksen oikeuksia kolmannelle osapuolelle ilman franchise-antajan lupaa.

Käsitteitä

  • Franchise. Oikeutta, joka luovutetaan yritykseltä toiselle, kutsutaan termillä franchise. Oikeus luovutetaan ja se määritellään franchisesopimuksessa. Franchising syntyy määritelmällisesti franchisesopimuksen kautta, jossa oikeuden hallinnasta ja käy­töstä on sopimussuhteen osapuolten välillä sovittu. Sana franchise viittaa englanninkielessä oikeuteen, mutta myös sopimukseen sekä itse franchisingjär­jestelyyn.

 

  • “Know-how” tarkoitttaa franchise -antajan testaamaa ja kokemuksensa perusteella kehittämää ei-patentoitua käytännön tietokokonaisuutta, joka on luottamuksellista, oleellista ja tunnistettavaa.

 

  • “Luottamuksellinen” tarkoittaa sitä että “know-how” ei ole yleisesti tunnettua tai helposti saatavilla; tämä ei kuitenkaan tarkoita tiukasti sitä että jokaisen “know-how” -osan tulisi olla täysin tuntematonta tai saavuttamattomissa franchise -liiketoiminnan ulkopuolelta.

 

  • “Oleellinen” tarkoittaa sitä, että know-how on ostajalle tärkeää ja käyttökelpoista tuotteiden tai palveluiden käytössä, myynnissä tai jälleenmyynnissä.

 

  • “Tunnistettava” tarkoittaa sitä, että know-how on kuvattu riittävän tarkasti siten että on mahdollista varmistaa että se täyttää luottamuksellisuuden ja oleellisuuden vaatimukset.

 

  • Franchise-antaja (franchisor). Yritystä, joka luovuttaa oikeuden liiketoimintakonseptin hyödyntämiseen toiselle yritykselle, kutsutaan franchise-antajaksi. Määritelmä kiinnittää huo­mion oikeuden omistamiseen ja hallintaan. Usein franchise-antaja on myös kehittänyt, käynnistä­nyt ja harjoittanut oikeuden kohteena olevaa liiketoimintaa.

 

  • Franchise-ottaja (franchisee). Yritystä, joka vastaanottaa oikeuden, kutsutaan franchise-ottajaksi. Franchise-ottaja on juridisesti ja taloudellisesti franchise-antajasta riippumaton yksikkö. Usein franchise-ottajayrityksen takana on luonnollinen henkilö, yrityksen kasvollinen perustaja ja omistaja-johtaja, franchiseyrittäjä. Hän on useimmiten mukana yrityksensä päivittäisessä toiminnassa ja on lisäksi franchisesopimuksen yrityksensä edustajana allekirjoittanut taho. Vaikka suuri osa franchise-ottajista on pieniä yrityksiä, on hyvä huomata ja tehdä ero franchise-ottajan ja franchiseyrittä­jän välille. Franchise-ottaja on pääsääntöisesti aina juridinen henkilö eli yritys (ei koske toiminimiä) ja voi täten olla jopa suurempi kuin franchise-antaja sekä toimia myös muilla aloilla kuin kyseinen franchiseketju.

 

  • Monitoimipaikkayrittäjä (multi-unit franchisee) viittaa puolestaan franchise-ottajaan, joka omistaa ja johtaa nimissään useamman yksikön liiketoimintaa. Tällöin niistä kustakin on sovittu erillisellä sopimuksella.

 

  • Yrittäjävetoinen yksikkö (franchised unit).  Franchise-ottajan omistamia ja johtamia yksiköitä tai toimipis­teitä kutsutaan yrittäjävetoisiksi. Sana yksikkö viittaa yleisimmin liikkeeseen, myymälään tai toimipisteeseen. Huomioitavaa on, että jossain tapauksissa yksikkö voi olla liikkuva tai toimia franchise-ottajan kodista käsin.

 

  • Franchisejärjestelmä (franchise system). Franchise-antajan omistamien ja yrittäjävetoisten yksiköiden muodosta­maan kokonaisuuteen viitataan termillä franchisejärjestelmä. Usein järjestelmä sisältää siis myös franchise-antajan omistamia yksiköitä ja vain harvoin kaikki yksiköt ovat yrittä­jävetoisia. Kun osa yksiköistä on franchise-antajan omistamia, viitataan organisaatiorakenteeseen myös termillä kaksois- tai rinnakkaisjakelu (dual/plural distribution). Franchisejärjestelmän rinnalla käytetään usein arkisempia ilmaisuja ketju (chain) tai verkosto (network) tai (yrittäjävetoinen) jakelutie.

 

Seuraavassa lyhyesti keskeisimmät termit, joita suositellaan käytettäväksi:

  • Franchise. Oikeutta, joka luovutetaan yritykseltä toiselle, kutsutaan termillä franchise. Oikeus luovutetaan ja se määritellään franchisesopimuksessa. Franchising syntyy määritelmällisesti franchisesopimuksen kautta, jossa oikeuden hallinnasta ja käy­töstä on sopimussuhteen osapuolten välillä sovittu. Sana franchise viittaa siis oikeuteen, mutta myös sopimukseen sekä itse franchisingjär­jestelyyn.

 

  • Franchising on kahden oikeudellisesti ja taloudellisesti itsenäisen yrityksen, franchise-anta­jan ja franchise-ottajan pitkäaikaista sopimusperustaista yhteistyötä, jossa franchise-antaja siirtää taloudellista vastiketta vastaan franchise-ottajalle oikeuden käyttää ennalta mää­riteltyjen ohjeiden mukaisesti sovi­tun ajan tietyllä alueella tai tietyssä paikassa hallitsemaansa liiketoi­mintakonseptia.

 

  • Franchise-antaja (franchisor). Yritystä, joka luovuttaa oikeuden liiketoimintakonseptin hyödyntämiseen toiselle yritykselle, kutsutaan franchise-antajaksi. Määritelmä kiinnittää huo­mion oikeuden omistamiseen ja hallintaan. Usein franchise-antaja on myös kehittänyt, käynnistä­nyt ja harjoittanut oikeuden kohteena olevaa liiketoimintaa.

 

  • Franchise-ottaja (franchisee). Yritystä, joka vastaanottaa oikeuden, kutsutaan franchise-ottajaksi. Franchise-ottaja on juridisesti ja taloudellisesti franchise-antajasta riippumaton yksikkö. Usein franchise-ottajayrityksen takana on luonnollinen henkilö, yrityksen kasvollinen perustaja ja omistaja-johtaja, franchiseyrittäjä. Hän on useimmiten mukana yrityksensä päivittäisessä toiminnassa ja on lisäksi franchisesopimuksen yrityksensä edustajana allekirjoittanut taho.

 

  • Franchisejärjestelmä (franchise system). Franchise-antajan omistamien ja yrittäjävetoisten yksiköiden muodosta­maan kokonaisuuteen viitataan termillä franchisejärjestelmä. Franchisejärjestelmän rinnalla käytetään usein arkisempia ilmaisuja ketju (chain) tai verkosto (network).
Info
Hei .

Franchising on testattu tapa yrittää ja minimoida yrittämisen riskiä.

 

sv_SESvenska
en_USEnglish fiSuomi zh_CN简体中文 ru_RUРусский fa_IRفارسی sv_SESvenska